Changes in Subject-Verb Agreement with Collective Nouns in British English from the 18th Century to the Present Day
ANNALA, HENRI (2008)
ANNALA, HENRI
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18309
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18309
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kollektiivisubstantiivien ja verbien välistä kongruenssia brittienglannissa sekä sen muutoksia viime vuosisatojen aikana. Koska kollektiivisubstantiivit voidaan brittienglannissa käsitteellistää sekä yksiköllisiksi että monikollisiksi, tutkimuksen pääpainona on kollektiivisubstantiiveja seuraavien verbien luku ja siinä ilmenevät muutokset. Tutkimus kohdistuu yhdeksään eri kollektiivisubstantiiviin: government, army, tribe, family, crowd, gang, staff, crew ja clergy. Valintaperusteina käytetään kollektiivisubstantiivien mahdollisimman tasaista jakautumista sekä yksikkö/monikkopreferenssin että frekvenssin näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään selvittämään onko yksikkö/monikkopreferenssi suhteellisen pysyvä kollektiivisubstantiivien ominaisuus, onko siinä tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosisatojen aikana, ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet mahdollisiin muutoksiin. Lisäksi tutkielmassa spekuloidaan tulevaisuuden kehitysnäkymillä.
Tutkielmassa käytetään pääosin kahta korpusta. The Extended Version of the Corpus of Late Modern English Texts (CLMETEV) sisältää vanhempia englanninkielisiä tekstejä, kun taas The British National Corpus (BNC) edustaa nykyenglantia. BNC:n niitä osia, jotka koostuvat litteroidusta puheesta tai ennen vuotta 1985 julkaistuista teksteistä ei oteta tutkielmassa huomioon, toisaalta mahdollisimman suuren korpusten välisen vastaavuuden ja toisaalta mahdollisimman havaittavien erojen saavuttamiseksi.
Teoriaosuudessa käsitellään kriittisesti eri grammaatikkojen ja lingvistien näkemyksiä kollektiivisubstantiiveista, verbien luvusta, subjektin ja verbin välisestä kongruenssista, ja jo tunnetuista tekijöistä jotka vaikuttavat kollektiivisubstantiivia seuraavan verbin lukuun. Lisäksi esitellään kaksi lingvististä käsitettä, tunnusmerkkisyys (markedness) ja leksikaalinen diffuusio, jotka liittyvät keskeisesti kielen muutosprosesseihin.
Tutkielmassa osoitetaan, että yksikkö/monikkopreferenssi on melko pysyvä kollektiivisubstantiivien ominaisuus, mutta löydetään myös selviä merkkejä erilaisista muutosprosesseista. Ne kollektiivisubstantiivit, jotka valitsevat useimmiten yksiköllisen verbin näyttävät ajautuvan yhä enemmän kohti yksiköllistä statusta. Sen sijaan ne kollektiivisubstantiivit, jotka valitsevat useimmiten monikollisen verbin, näyttävät ajautuvan yhä enemmän kohti monikollista statusta yleisen käsityksen vastaisesti. Vaihtelevat kollektiivisubstantiivit puolestaan pysyvät vaihtelevina liikkuen kuitenkin hiljalleen joko yksikön tai monikon suuntaan. Tutkielmassa osoitetaan myös, että kollektiivisubstantiivia seuraavan verbin aikamuoto vaikuttaa verbin lukuun, ja tämä vaikutus on puolestaan kytköksissä kollektiivisubstantiivin muutoksen suuntaan yksikkö/monikkoakselilla: imperfektissä olevat verbit seuraavat muutosta hitaammin kuin preesensissä olevat.
Avainsanat: kollektiivisubstantiivi, kongruenssi, korpuslingvistiikka, subjekti, verbi
Tutkielmassa käytetään pääosin kahta korpusta. The Extended Version of the Corpus of Late Modern English Texts (CLMETEV) sisältää vanhempia englanninkielisiä tekstejä, kun taas The British National Corpus (BNC) edustaa nykyenglantia. BNC:n niitä osia, jotka koostuvat litteroidusta puheesta tai ennen vuotta 1985 julkaistuista teksteistä ei oteta tutkielmassa huomioon, toisaalta mahdollisimman suuren korpusten välisen vastaavuuden ja toisaalta mahdollisimman havaittavien erojen saavuttamiseksi.
Teoriaosuudessa käsitellään kriittisesti eri grammaatikkojen ja lingvistien näkemyksiä kollektiivisubstantiiveista, verbien luvusta, subjektin ja verbin välisestä kongruenssista, ja jo tunnetuista tekijöistä jotka vaikuttavat kollektiivisubstantiivia seuraavan verbin lukuun. Lisäksi esitellään kaksi lingvististä käsitettä, tunnusmerkkisyys (markedness) ja leksikaalinen diffuusio, jotka liittyvät keskeisesti kielen muutosprosesseihin.
Tutkielmassa osoitetaan, että yksikkö/monikkopreferenssi on melko pysyvä kollektiivisubstantiivien ominaisuus, mutta löydetään myös selviä merkkejä erilaisista muutosprosesseista. Ne kollektiivisubstantiivit, jotka valitsevat useimmiten yksiköllisen verbin näyttävät ajautuvan yhä enemmän kohti yksiköllistä statusta. Sen sijaan ne kollektiivisubstantiivit, jotka valitsevat useimmiten monikollisen verbin, näyttävät ajautuvan yhä enemmän kohti monikollista statusta yleisen käsityksen vastaisesti. Vaihtelevat kollektiivisubstantiivit puolestaan pysyvät vaihtelevina liikkuen kuitenkin hiljalleen joko yksikön tai monikon suuntaan. Tutkielmassa osoitetaan myös, että kollektiivisubstantiivia seuraavan verbin aikamuoto vaikuttaa verbin lukuun, ja tämä vaikutus on puolestaan kytköksissä kollektiivisubstantiivin muutoksen suuntaan yksikkö/monikkoakselilla: imperfektissä olevat verbit seuraavat muutosta hitaammin kuin preesensissä olevat.
Avainsanat: kollektiivisubstantiivi, kongruenssi, korpuslingvistiikka, subjekti, verbi