SAATAVILLA JA SYRJÄSSÄ. Pitkäaikaisen kotiäitiyden kerrotut perustelut ja paikan kokemukset
VIRTANEN, JOHANNA (2008)
VIRTANEN, JOHANNA
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18298
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18298
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastelen pitkäaikaisen kotiäitiyden saamia perusteluja, merkityksiä sekä kokemuksia äidin paikasta. Tarkemman kiinnostuksen kohteena ovat kotiäitiysratkaisuun vaikuttavat tekijät, mitkä samalla puolustavat vähintään kymmenen vuotta kestänyttä kotiäitiyttä. Paikan kokemuksia lähestytään läsnä ja ulkopuolella olemisen suunnilta, joita kuvataan hallitsevien kerrontatyyppien ja metaforien avulla. Toivon, että tällä tutkimuksella voidaan naisten omakohtaisen kerronnan välityksellä tuoda näkyviin kotiäitiysilmiön monimerkityksellisyys.
Tutkimukseni on laadullinen ja kerrontalähtöinen tutkimus, jonka tutkimusaineistona ovat 44 kotiäidin kirjoittamat kertomukset. Iältään naiset ovat 33-80-vuotiaita, ja heistä valtaosa asuu maaseudulla. Vaikka kertomukset poikkeavat toisistaan monin tavoin, sisältävät ne runsaasti kulttuurisesti yhteneväisiä piirteitä. Aineiston lähestymistapa ja analyysi saavat vaikutteita sosiaalisesta konstruktionismista ja narratiivisuudesta. Todellisuus on rakentunut sosiaalisesti, joten kieli nousee tutkielmassa tärkeäksi tarkastelun kohteeksi. Narratiivisuus tuo tutkielmaan näkökulman, jossa kertomukset ovat kulttuurisesti, sosiaalisesti ja yksilöllisesti rakentuneita sekä jo itsessään tulkitsevia.
Tutkimustulosten mukaan kotiäitiyden perustelut ja merkitykset ovat tilanteisia ja moninaisia. Kotiäitiysratkaisuun päädytään monin tavoin. Joillekin naisille kotiäitiys on osoittautunut luonnolliseksi vaihtoehdoksi, toiset sen sijaan ovat vankoin perustein valinneet sen elämäntehtäväkseen. Toisinaan kotiäidiksi voidaan ajautua pakosta tai jonkin elämänkriisin seurauksena. Kotiäitiysratkaisu rakentuu pitkälti neuvotteluna, jossa vaikuttavat naisen asuinympäristö, miehen mielipide, erilaiset elämäntavat ja -tilanteet sekä arvomaailma. Kotiäitiyden ansiosta naiset ovat saaneet olla lähellä lapsiaan, lasten saatavilla kotipiirissä. Arjen sujuvuus ja koko perheen hyvinvointi puolustavat kotiäitiyden jatkumista pitkään. Kotiäitiyteen on voinut yhdistyä myös tiivis työnteko kotipiirissä. Kotiäidin paikka määrittyy kahdesta näkökulmasta; äidit ovat läsnä lapsilleen ja perheelleen, mutta samalla myös syrjässä ja ulkopuolella yhteiskunnasta. Kotiäitiyttä on perusteltava ja puolusteltava muille. Kotiäitiyden ulkoapäin saama aliarvostus sekä heikko taloudellinen asema näkyvät vahvasti kotiäitien kertomuksissa. Analyysin tuloksena voidaan todeta, että ihminen rakentaa merkittävissä määrin käsitystä itsestään suhteessa siihen, millaisia määrityksiä hän ulkoapäin saa tai kokee saavansa. Vastakkainasettelua kotiäidin ja työssäkäyvän äidin kesken voitaisiin rakentavasti purkaa auki niin julkisuuden keskusteluissa kuin lastenhoitojärjestelmässäkin.
Avainsanat: äitiys, kotiäitiys, perustelut, paikka, kerrotut kokemukset, kielessä olevat merkitykset
Tutkimukseni on laadullinen ja kerrontalähtöinen tutkimus, jonka tutkimusaineistona ovat 44 kotiäidin kirjoittamat kertomukset. Iältään naiset ovat 33-80-vuotiaita, ja heistä valtaosa asuu maaseudulla. Vaikka kertomukset poikkeavat toisistaan monin tavoin, sisältävät ne runsaasti kulttuurisesti yhteneväisiä piirteitä. Aineiston lähestymistapa ja analyysi saavat vaikutteita sosiaalisesta konstruktionismista ja narratiivisuudesta. Todellisuus on rakentunut sosiaalisesti, joten kieli nousee tutkielmassa tärkeäksi tarkastelun kohteeksi. Narratiivisuus tuo tutkielmaan näkökulman, jossa kertomukset ovat kulttuurisesti, sosiaalisesti ja yksilöllisesti rakentuneita sekä jo itsessään tulkitsevia.
Tutkimustulosten mukaan kotiäitiyden perustelut ja merkitykset ovat tilanteisia ja moninaisia. Kotiäitiysratkaisuun päädytään monin tavoin. Joillekin naisille kotiäitiys on osoittautunut luonnolliseksi vaihtoehdoksi, toiset sen sijaan ovat vankoin perustein valinneet sen elämäntehtäväkseen. Toisinaan kotiäidiksi voidaan ajautua pakosta tai jonkin elämänkriisin seurauksena. Kotiäitiysratkaisu rakentuu pitkälti neuvotteluna, jossa vaikuttavat naisen asuinympäristö, miehen mielipide, erilaiset elämäntavat ja -tilanteet sekä arvomaailma. Kotiäitiyden ansiosta naiset ovat saaneet olla lähellä lapsiaan, lasten saatavilla kotipiirissä. Arjen sujuvuus ja koko perheen hyvinvointi puolustavat kotiäitiyden jatkumista pitkään. Kotiäitiyteen on voinut yhdistyä myös tiivis työnteko kotipiirissä. Kotiäidin paikka määrittyy kahdesta näkökulmasta; äidit ovat läsnä lapsilleen ja perheelleen, mutta samalla myös syrjässä ja ulkopuolella yhteiskunnasta. Kotiäitiyttä on perusteltava ja puolusteltava muille. Kotiäitiyden ulkoapäin saama aliarvostus sekä heikko taloudellinen asema näkyvät vahvasti kotiäitien kertomuksissa. Analyysin tuloksena voidaan todeta, että ihminen rakentaa merkittävissä määrin käsitystä itsestään suhteessa siihen, millaisia määrityksiä hän ulkoapäin saa tai kokee saavansa. Vastakkainasettelua kotiäidin ja työssäkäyvän äidin kesken voitaisiin rakentavasti purkaa auki niin julkisuuden keskusteluissa kuin lastenhoitojärjestelmässäkin.
Avainsanat: äitiys, kotiäitiys, perustelut, paikka, kerrotut kokemukset, kielessä olevat merkitykset