OIKEUS OSALLISTUA – NUORTEN ÄÄNI KUNNISSA Nuorisolain 8 §:n perusteella järjestettävä vajaavaltaisten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa
VAINILA, ERIKA (2008)
VAINILA, ERIKA
2008
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18295
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18295
Tiivistelmä
Vuonna 2006 voimaan tulleen uudistetun nuorisolain tarkoituksena on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa nuoria koskettavissa asioissa. Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat henkilöt. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sitä, mitä on nuorisolain 8 §:n mukaan vajaavaltaisten nuorten osallistuminen ja kuuleminen kunnissa? Tämä edellyttää lain sisällön tutkimista ja vastaamista seuraaviin kysymyksiin: Miten nuorisolain 8 §:n perusteella nuorten osallistuminen ja kuuleminen tulisi järjestää kunnissa. Lisäksi tulee vastata kysymykseen: Mitä ovat nuorisolain 8 §:n mukaan riittävät osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät kunnassa? On tutkittava myös sitä, miten nuorisolaki osaltaan muutti nuorten osallistumisoikeuksia kunnissa lakia edeltävään aikaan verrattuna, siksi tulee vastata myös kysymykseen: Miten nuorisolain 8 § vaikuttaa vajaavaltaisten nuorten osallistumisoikeuksiin ottaen huomioon muun osallistumiseen oikeuttavan sääntelyn kunnissa?
Tutkimus on rajattu koskemaan vajaavaltaisia nuoria, koska 18–28-vuotiaisiin nuoriin verrattuna alle 18-vuotiailla ei ole ääni- ja äänestysoikeuden kaltaisia yksilöityjä oikeuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen kuntien toiminnassa. Tutkimuksessa käytetty metodi on pääosin oikeusdogmaattinen. Tutkimusongelmiin vastataan voimassa olevan oikeuden perusteella tutkimalla erityisesti Suomen lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi tutkitaan nuorisolain käytännön vaikutuksia kunnissa.
Hyvin hoidettu nuorisotyö kuuluu kunnan tehtäviin, ja kunnallisen itsehallinnon mukaisesti jokainen kunta päättää nuorisotyöstään ja -politiikastaan. Tutkimustulosten perusteella nuorten osallistumisoikeudet ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa nuorisolain 8 §:n perustuen entistä vahvemmat. Valtuusto, kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävänä ja päätösvaltaa johtosäännöillä delegoivana toimielimenä ohjaa merkittävästi nuorten osallistumismahdollisuuksien järjestämistä ja organisointia kunnassa. Vaikka nuorille järjestettävät mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi ovat säädettyjen lakien rajoissa kuntakohtaisia, tulee kunnassa olla nuorista koostuva nuorten edustuksellinen osallistumisjärjestelmä, jotta nuorten kuuleminen käytännössä toteutuisi. Lisäksi yksittäisellä nuorella tulee olla kanavia, joiden kautta hän saa äänensä kuuluviin kunnassa nuorisolain 8 §:n tarkoittamalla tavalla. Osassa Suomen kuntia nuorten osallistuminen ja kuuleminen toteutuu nuorisolain 8 §:n mukaisesti. Nuorten kuuleminen kunnissa on myös nuorisolain uudistuksen jälkeen yleisesti kehittynyt, vaikka kuntakohtaiset erot nuorten osallistumismahdollisuuksissa ovat suuria. On tehtävä vielä paljon, jotta nuorisolain 8 §:n velvoitteet toteutuvat kaikissa maamme kunnissa. Tämä tarkoittaa sekä käytännön toimia, että muutoksia niin nuorten kuin kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden asenteissa osallistumista ja kunnallista demokratiaa kohtaan.
Asiasanat: kunnallinen demokratia, nuori, osallistuminen, osallistumisoikeus, osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät, vaikuttaminen, vajaavaltainen
Tutkimus on rajattu koskemaan vajaavaltaisia nuoria, koska 18–28-vuotiaisiin nuoriin verrattuna alle 18-vuotiailla ei ole ääni- ja äänestysoikeuden kaltaisia yksilöityjä oikeuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen kuntien toiminnassa. Tutkimuksessa käytetty metodi on pääosin oikeusdogmaattinen. Tutkimusongelmiin vastataan voimassa olevan oikeuden perusteella tutkimalla erityisesti Suomen lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi tutkitaan nuorisolain käytännön vaikutuksia kunnissa.
Hyvin hoidettu nuorisotyö kuuluu kunnan tehtäviin, ja kunnallisen itsehallinnon mukaisesti jokainen kunta päättää nuorisotyöstään ja -politiikastaan. Tutkimustulosten perusteella nuorten osallistumisoikeudet ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa nuorisolain 8 §:n perustuen entistä vahvemmat. Valtuusto, kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävänä ja päätösvaltaa johtosäännöillä delegoivana toimielimenä ohjaa merkittävästi nuorten osallistumismahdollisuuksien järjestämistä ja organisointia kunnassa. Vaikka nuorille järjestettävät mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi ovat säädettyjen lakien rajoissa kuntakohtaisia, tulee kunnassa olla nuorista koostuva nuorten edustuksellinen osallistumisjärjestelmä, jotta nuorten kuuleminen käytännössä toteutuisi. Lisäksi yksittäisellä nuorella tulee olla kanavia, joiden kautta hän saa äänensä kuuluviin kunnassa nuorisolain 8 §:n tarkoittamalla tavalla. Osassa Suomen kuntia nuorten osallistuminen ja kuuleminen toteutuu nuorisolain 8 §:n mukaisesti. Nuorten kuuleminen kunnissa on myös nuorisolain uudistuksen jälkeen yleisesti kehittynyt, vaikka kuntakohtaiset erot nuorten osallistumismahdollisuuksissa ovat suuria. On tehtävä vielä paljon, jotta nuorisolain 8 §:n velvoitteet toteutuvat kaikissa maamme kunnissa. Tämä tarkoittaa sekä käytännön toimia, että muutoksia niin nuorten kuin kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden asenteissa osallistumista ja kunnallista demokratiaa kohtaan.
Asiasanat: kunnallinen demokratia, nuori, osallistuminen, osallistumisoikeus, osallistumis- ja kuulemisjärjestelmät, vaikuttaminen, vajaavaltainen