Julkisen toimintayksikön tuloksellisuus ja tilivelvollisuus; Maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätöskannanottojen analyysi
PÄSSILÄ, JENNI (2008)
PÄSSILÄ, JENNI
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18269
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18269
Tiivistelmä
Valtionhallinnossa on 2000-luvulla toteutettu laaja tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistus, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut terävöittää ministeriöiden ohjausroolia ja tarkentaa julkisen toimintayksikön tuloksellisuuskäsitteistön sisältöä. Tulosohjausta on pyritty kehittämään sekä selkeyttämällä ohjausmenettelyitä että kehittämällä ohjauksen sisältöä ja monipuolistamalla tuloksellisuuden näkökulmia. Vuonna 2004 uudistuneessa talousarviolainsäädännössä on määritelty ns. tuloksellisuuden peruskriteerit, jotka muodostuvat yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta. Toiminnallinen tuloksellisuus on edelleen jaoteltu toiminnalliseen tehokkuuteen, tuotoksiin ja laadunhallintaan sekä henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen. Tuloksellisuuden peruskriteerejä käytetään sekä tulostavoitteiden asettamisessa että tuloksellisuudesta raportoitaessa; ne muodostavat yhtenäisen ja strukturoidun tuloksellisuuden lähestymistavan, joka tunnistaa tuloksellisuuden erilaiset ulottuvuudet.
Tulosohjauksen uudistamisen yhteydessä ministeriöt velvoitettiin arvioimaan tulosohjattavien virastojen, laitosten ja rahastojen tulostavoitteiden toteutumista. Talousarvioasetuksen mukaisesti ministeriöiden on annettava vuosittain viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivään mennessä perusteltu kannanotto tulosohjattavan toimintayksikön tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja mahdolliset muut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Tilinpäätöskannanottomenettelyn tavoitteena on vahvistaa ministeriön roolia hallinnonalansa tulosohjaajana ja lisätä tulosohjausprosessin vuorovaikutteisuutta. Lakisääteinen tilinpäätöskannanottomenettely edellyttää, että ministeriö arvioi tulosohjattavan viraston, laitoksen tai rahaston tuloksellisuuden kehitystä ja tuloksellisuusraportoinnin perusteita sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita.
Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena on esittää perusteltu näkemys julkisen sektorin tilivelvollisuus- ja tuloksellisuusajattelun sekä tuloksellisuuskäsitteistön kehittymisestä. Tutkimus selittää julkissektorin erityispiirteistä oikeutuksensa saavia perusteluja, joiden vuoksi edellä mainitut mekanismit ovat syntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on yleisesti analysoida uudistunutta tuloksellisuuskriteeristöä ja sen merkitystä julkisen sektorin tilivelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkimuksen empiriaosan tavoitteena on erityisesti analysoida tilinpäätöskannanottojen merkitystä tilivelvollisuuden ja toiminnan tuloksellisuuden todentamisessa. Empiriaosan tutkimusaineistona on käytetty maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjattaville toimintayksiköille vuosina 2005 ja 2006 osoittamia tilinpäätöskannanottoja.
Asiasanat: Tuloksellisuus, tilivelvollisuus, tulosohjaus, valtionhallinto
Tulosohjauksen uudistamisen yhteydessä ministeriöt velvoitettiin arvioimaan tulosohjattavien virastojen, laitosten ja rahastojen tulostavoitteiden toteutumista. Talousarvioasetuksen mukaisesti ministeriöiden on annettava vuosittain viimeistään varainhoitovuotta seuraavan kesäkuun 15 päivään mennessä perusteltu kannanotto tulosohjattavan toimintayksikön tilinpäätöksestä ja niistä toimenpiteistä, joihin tilinpäätös ja siitä annettu valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomus ja mahdolliset muut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Tilinpäätöskannanottomenettelyn tavoitteena on vahvistaa ministeriön roolia hallinnonalansa tulosohjaajana ja lisätä tulosohjausprosessin vuorovaikutteisuutta. Lakisääteinen tilinpäätöskannanottomenettely edellyttää, että ministeriö arvioi tulosohjattavan viraston, laitoksen tai rahaston tuloksellisuuden kehitystä ja tuloksellisuusraportoinnin perusteita sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita.
Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena on esittää perusteltu näkemys julkisen sektorin tilivelvollisuus- ja tuloksellisuusajattelun sekä tuloksellisuuskäsitteistön kehittymisestä. Tutkimus selittää julkissektorin erityispiirteistä oikeutuksensa saavia perusteluja, joiden vuoksi edellä mainitut mekanismit ovat syntyneet. Tutkimuksen tavoitteena on yleisesti analysoida uudistunutta tuloksellisuuskriteeristöä ja sen merkitystä julkisen sektorin tilivelvollisuuden toteuttamisessa. Tutkimuksen empiriaosan tavoitteena on erityisesti analysoida tilinpäätöskannanottojen merkitystä tilivelvollisuuden ja toiminnan tuloksellisuuden todentamisessa. Empiriaosan tutkimusaineistona on käytetty maa- ja metsätalousministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjattaville toimintayksiköille vuosina 2005 ja 2006 osoittamia tilinpäätöskannanottoja.
Asiasanat: Tuloksellisuus, tilivelvollisuus, tulosohjaus, valtionhallinto