Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden ja tutkimustiedon hyödyntäminen hoitotyön kehittämisessä
POHJOLA, PÄIVI (2008)
POHJOLA, PÄIVI
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18267
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18267
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden ja tutkitun tiedon käyttöä hoitotyön kehittämisessä, terveydenhuoltohenkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka edistävät ja estävät ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden ja tutkitun tiedon käyttöä.
Tutkimus toteutettiin eräässä länsisuomalaisessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaisotannalla valittu terveydenhuoltohenkilöstö (osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat ja sairaanhoitajat) (n=215), jolla oli sähköpostiosoite sairaanhoitopiirissä. Tutkimusaineisto koottiin sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2007. Mittarina käytettiin ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden osalta tätä tutkimusta varten kehitettyä mittaria ja tutkitun tiedon osalta kansainvälistä, The Barriers Scale mittaria. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows 13,0 tilastonkäsittelyohjelmalla kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimus osoitti, että ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden käytännönläheinen, työelämän tarpeista lähtevä ja hyvin rajattu aihevalinta, edistivät opinnäytetöiden käyttöä hoitotyön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden hyvä saatavuus ja opiskelijoiden pitämät osastotunnit valmiista tutkimuksista motivoivat terveydenhuoltohenkilöstöä osallistumaan ja käyttämään opinnäytetöitä hoitotyön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä tulisi lisätä ja tukea työelämän organisaation tasolta.
Tutkitun tiedon käyttöä edisti parhaiten sairaanhoitopiirin johdon tuki mahdollistamalla tutkimustuloksiin tutustumisen työajalla. Tutkimusten hyvä saatavuus, työyhteisön kannustava tuki, tutkimusten hyvä ymmärrettävyys ja terveydenhuoltohenkilöstön oma motivaatio edistivät tutkimusten hyödyntämistä. Tässä tutkimuksessa, kuten myös kansainvälisissä tutkimuksissa, suurin estävä tekijä tutkitun tiedon lukemiselle ja käytölle, oli kiire ja ajanpuute työelämässä. Ammattikorkeakoulun kieltenopetuksen vaikutus sairaanhoitajakoulutuksessa, näkyi siinä, ettei tutkimustulosten vieraskielisyys ollut niin suuri este tänä päivänä kuin vuonna 2000, jolloin se koettiin suurimmaksi esteeksi tutkitun tiedon hyödyntämiselle.
Avainsanat: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, hoitotyön kehittäminen, tutkittu tieto
Tutkimus toteutettiin eräässä länsisuomalaisessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimukseen otettiin mukaan satunnaisotannalla valittu terveydenhuoltohenkilöstö (osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat ja sairaanhoitajat) (n=215), jolla oli sähköpostiosoite sairaanhoitopiirissä. Tutkimusaineisto koottiin sähköisellä kyselylomakkeella syyskuussa 2007. Mittarina käytettiin ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden osalta tätä tutkimusta varten kehitettyä mittaria ja tutkitun tiedon osalta kansainvälistä, The Barriers Scale mittaria. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows 13,0 tilastonkäsittelyohjelmalla kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimus osoitti, että ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden käytännönläheinen, työelämän tarpeista lähtevä ja hyvin rajattu aihevalinta, edistivät opinnäytetöiden käyttöä hoitotyön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden hyvä saatavuus ja opiskelijoiden pitämät osastotunnit valmiista tutkimuksista motivoivat terveydenhuoltohenkilöstöä osallistumaan ja käyttämään opinnäytetöitä hoitotyön kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä tulisi lisätä ja tukea työelämän organisaation tasolta.
Tutkitun tiedon käyttöä edisti parhaiten sairaanhoitopiirin johdon tuki mahdollistamalla tutkimustuloksiin tutustumisen työajalla. Tutkimusten hyvä saatavuus, työyhteisön kannustava tuki, tutkimusten hyvä ymmärrettävyys ja terveydenhuoltohenkilöstön oma motivaatio edistivät tutkimusten hyödyntämistä. Tässä tutkimuksessa, kuten myös kansainvälisissä tutkimuksissa, suurin estävä tekijä tutkitun tiedon lukemiselle ja käytölle, oli kiire ja ajanpuute työelämässä. Ammattikorkeakoulun kieltenopetuksen vaikutus sairaanhoitajakoulutuksessa, näkyi siinä, ettei tutkimustulosten vieraskielisyys ollut niin suuri este tänä päivänä kuin vuonna 2000, jolloin se koettiin suurimmaksi esteeksi tutkitun tiedon hyödyntämiselle.
Avainsanat: Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, hoitotyön kehittäminen, tutkittu tieto