"Jos en olisi sosiaalityöntekijä, mitä olisin?" Narratiivinen tutkimus sosiaalityön vaikutuksista työntekijän identiteettiin
LEPOLA, KAISA (2008)
LEPOLA, KAISA
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18237
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18237
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena on selvittää sosiaalityön vaikutuksia sosiaalityöntekijän identiteettiin. Tutkimuksessa tuon esiin niitä asioita ja vaikutuksia joilla on ollut merkitystä sosiaalityöntekijän identiteetille. Tutkimuksen tavoitteena on käsitellä sosiaalityön tuomia vaikutuksia ja sitä kokemusta, miten sosiaalityöntekijät nämä identiteetin vaikutukset kokevat. Identiteetillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ihmisen peruskäsitystä omasta itsestään, johon ammatti on jollakin tavalla vaikuttanut. Näkökulma identiteettiin on subjektiivinen, oleellista on työntekijän oma kokemus ammatin vaikutuksesta itseen.
Tutkimusaineisto on kerätty avoimuuteen perustuvalla kerronnallisella teemahaastattelulla.
Haastatteluun osallistui yhdeksän sosiaalityöntekijää jotka kaikki olivat naisia.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään sitä, miten sosiaalityö ja identiteetti - käsitteet määritellään tutkimus – ja lähdekirjallisuuden mukaan. Tutkimuksessa kuvataan myös sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksista kirjoitettua historiaa, ammattiin kasvamista sekä sosiaalityölle ominaisia haasteita.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena tutkimuksena, joka mahdollisti sosiaalityöntekijöiden oman äänenkäytön säilyttämisen kun puhutaan heidän henkilökohtaisista kokemuksistaan. Aineiston analyysitapana käytettiin narratiivista juonirakenneanalyysiä. Haastatteluaineisto on tutkimuksessa kuultu sosiaalityöntekijöiden kertomuksina ja niiden pohjalta jokaisesta kertomuksesta laadittiin juonirakenteen mukaan ydintarina. Näiden yhdeksän ydintarinan juonenkäänteiden mukaan on syntynyt kolme fiktiivistä esimerkkitarinaa erilaisista identiteettiin vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksessa nostetaan identiteettiin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi esiin, miten työntekijät kokevat nämä vaikutukset ja miten työ näkyy heidän omassa arkielämässään.
Sosiaalityöntekijöiden kokemuksista on laadittu kolme esimerkkitarinaa tuloksien pääkohtien mukaan. Tarinat ovat rakentuneet seuraavien teemojen ympärille; lastensuojelutyö, ihmissuhdetaidot henkilökohtaisena piirteenä ja kyseenalaistus, vaikuttaako sosiaalityö identiteettiin.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että sosiaalityö vaikuttaa tekijäänsä. Pääosin identiteetin vaikutukset koetaan positiivisina ja työ nähdään haastavana, mielenkiintoisena ja ihmisläheisenä työnä, jossa työntekijällä itsellään on myös mahdollisuus kasvuun. Kiire, kyynisyys ja ihmisten vaikeutuneet elämäntilanteet koetaan ajoittain ahdistaviksi ja epätoivotuiksi työn tuomiksi vaikutuksiksi. Työnohjausta pidetään työn jaksamisen ja oman identiteetin kannalta hyvänä mahdollisuutena pohtia omaan ammattiin ja itseen liittyviä kysymyksiä.
Avainsanat: Sosiaalityö, sosiaalityöntekijä, identiteetti, vaikutus, narratiivinen juonirakenneanalyysi
Tutkimusaineisto on kerätty avoimuuteen perustuvalla kerronnallisella teemahaastattelulla.
Haastatteluun osallistui yhdeksän sosiaalityöntekijää jotka kaikki olivat naisia.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsitellään sitä, miten sosiaalityö ja identiteetti - käsitteet määritellään tutkimus – ja lähdekirjallisuuden mukaan. Tutkimuksessa kuvataan myös sosiaalityön ja sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksista kirjoitettua historiaa, ammattiin kasvamista sekä sosiaalityölle ominaisia haasteita.
Tutkimus on toteutettu narratiivisena tutkimuksena, joka mahdollisti sosiaalityöntekijöiden oman äänenkäytön säilyttämisen kun puhutaan heidän henkilökohtaisista kokemuksistaan. Aineiston analyysitapana käytettiin narratiivista juonirakenneanalyysiä. Haastatteluaineisto on tutkimuksessa kuultu sosiaalityöntekijöiden kertomuksina ja niiden pohjalta jokaisesta kertomuksesta laadittiin juonirakenteen mukaan ydintarina. Näiden yhdeksän ydintarinan juonenkäänteiden mukaan on syntynyt kolme fiktiivistä esimerkkitarinaa erilaisista identiteettiin vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksessa nostetaan identiteettiin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi esiin, miten työntekijät kokevat nämä vaikutukset ja miten työ näkyy heidän omassa arkielämässään.
Sosiaalityöntekijöiden kokemuksista on laadittu kolme esimerkkitarinaa tuloksien pääkohtien mukaan. Tarinat ovat rakentuneet seuraavien teemojen ympärille; lastensuojelutyö, ihmissuhdetaidot henkilökohtaisena piirteenä ja kyseenalaistus, vaikuttaako sosiaalityö identiteettiin.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että sosiaalityö vaikuttaa tekijäänsä. Pääosin identiteetin vaikutukset koetaan positiivisina ja työ nähdään haastavana, mielenkiintoisena ja ihmisläheisenä työnä, jossa työntekijällä itsellään on myös mahdollisuus kasvuun. Kiire, kyynisyys ja ihmisten vaikeutuneet elämäntilanteet koetaan ajoittain ahdistaviksi ja epätoivotuiksi työn tuomiksi vaikutuksiksi. Työnohjausta pidetään työn jaksamisen ja oman identiteetin kannalta hyvänä mahdollisuutena pohtia omaan ammattiin ja itseen liittyviä kysymyksiä.
Avainsanat: Sosiaalityö, sosiaalityöntekijä, identiteetti, vaikutus, narratiivinen juonirakenneanalyysi