Interaktionstheorie der Metapher versus kognitive Metapherntheorie. Ein Theorienvergleich unter besonderer Berücksichtigung der Analogie
KESKINEN, TEEMU (2008)
KESKINEN, TEEMU
2008
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18215
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18215
Tiivistelmä
Metaforateorioista kolme nousee yleisesti muiden yläpuolelle: substituutioteoria, interaktioteoria ja kognitiivinen metaforateoria. Näistä kuitenkin substituutioteorian voidaan katsoa sisältyvän interaktioteoriaan. Usein interaktioteoria ja kognitiivinen metaforateoria nähdään olevan toistensa kilpailijoita tai niitä ei muutoin käsitellä yhdessä.
Tutkielmassani vertailen interaktioteoriaa ja kognitiivista metaforateoriaa keskenään siitä näkökulmasta, miten analogiasuhde rakentuu kummankin näkemyksen mukaisen metaforan pohjalle. Lisäksi tarkastelen miten kummankin teorian näkemyksen mukaan metaforan rakenne voidaan avata, jotta perustana oleva analogiasuhde ja samalla metaforan merkitys tulee esiin.
Teoriavertailua ei kielitieteissä käytetä metodina samalla tavoin kuin esim. sosiologiassa. Se onkin usein luettavissa muun tutkimuksen rivien välistä. Tutkielmassani otan mallia sekä eräästä sosiologisesta teoriavertailusta sekä kahdesta kielitieteellisestä tekstistä, joissa teoriavertailu on löydettävissä sisäänrakennettuna. Näiden esimerkkien pohjalta luon mallin, jota sovellan metaforateorioihin. Vertailussa tertium comparationiksena toimii analogia.
Vertailusta kävi ilmi, että metaforan rakenteen tarkastelun kannalta interaktioteoria ja kognitiivinen metaforateoria täydentävät toisiaan sen sijaan, että olisivat toisensa poissulkevia käsityksiä. Kognitiivisen teorian avulla voidaan käsitellä helposti metaforan reaalistuneita muotoja, eli sellaisia, joita normaalissa puheessa voidaan tavata. Sen sijaan interaktioteoria osoitti vahvuutensa, kun metaforan perusmuodosta X ON Y piti johtaa merkitystä osoittava analogiasuhde.
Metaforateoriat sopivat hyvin teoriavertailun kokeilemiseen kielitieteissä, koska ne pyrkivät selittämään samaa ilmiötä. Kuitenkin täytyy muistaa, että suurin osa kielitieteellisestä tutkimuksesta on luonteeltaan empiiristä. Siksi tutkielmani pohjalta voidaan todeta, että ei-empiirisiin aiheisiin teoriavertailu soveltuu käytettäväksi metodiksi myös kielitieteessä. Kuitenkin metodin yleisestä soveltuvuudesta voidaan sanoa tarkemmin vasta, kun sitä on laajemmin sovellettu empiiriseen tutkimukseen.
Asiasanat: Kielitiede, metafora, teoriavertailu, metaforateoria, analogia
Tutkielmassani vertailen interaktioteoriaa ja kognitiivista metaforateoriaa keskenään siitä näkökulmasta, miten analogiasuhde rakentuu kummankin näkemyksen mukaisen metaforan pohjalle. Lisäksi tarkastelen miten kummankin teorian näkemyksen mukaan metaforan rakenne voidaan avata, jotta perustana oleva analogiasuhde ja samalla metaforan merkitys tulee esiin.
Teoriavertailua ei kielitieteissä käytetä metodina samalla tavoin kuin esim. sosiologiassa. Se onkin usein luettavissa muun tutkimuksen rivien välistä. Tutkielmassani otan mallia sekä eräästä sosiologisesta teoriavertailusta sekä kahdesta kielitieteellisestä tekstistä, joissa teoriavertailu on löydettävissä sisäänrakennettuna. Näiden esimerkkien pohjalta luon mallin, jota sovellan metaforateorioihin. Vertailussa tertium comparationiksena toimii analogia.
Vertailusta kävi ilmi, että metaforan rakenteen tarkastelun kannalta interaktioteoria ja kognitiivinen metaforateoria täydentävät toisiaan sen sijaan, että olisivat toisensa poissulkevia käsityksiä. Kognitiivisen teorian avulla voidaan käsitellä helposti metaforan reaalistuneita muotoja, eli sellaisia, joita normaalissa puheessa voidaan tavata. Sen sijaan interaktioteoria osoitti vahvuutensa, kun metaforan perusmuodosta X ON Y piti johtaa merkitystä osoittava analogiasuhde.
Metaforateoriat sopivat hyvin teoriavertailun kokeilemiseen kielitieteissä, koska ne pyrkivät selittämään samaa ilmiötä. Kuitenkin täytyy muistaa, että suurin osa kielitieteellisestä tutkimuksesta on luonteeltaan empiiristä. Siksi tutkielmani pohjalta voidaan todeta, että ei-empiirisiin aiheisiin teoriavertailu soveltuu käytettäväksi metodiksi myös kielitieteessä. Kuitenkin metodin yleisestä soveltuvuudesta voidaan sanoa tarkemmin vasta, kun sitä on laajemmin sovellettu empiiriseen tutkimukseen.
Asiasanat: Kielitiede, metafora, teoriavertailu, metaforateoria, analogia