EINESRUOKAA VAI GURMEETA? Pomotoimittajien näkemyksiä hyvästä journalismista
YLÖNEN, PEKKO (2008)
YLÖNEN, PEKKO
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18183
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18183
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sanomalehtien pomotoimittajien käsityksiä hyvästä journalismista. Teoriaosuudessa paneudutaan journalismin muutokseen sekä erilaisiin tapoihin pohtia kysymystä journalismin laadusta. Muutoksen tarkastelussa huomio kiinnittyy journalismin keskittymiseen, markkinoitumiseen ja tabloidisoitumiseen. Journalismin laatua arvioidaan itsesääntelyn, tehtävien ja yleisön näkökulmista.
Empiirinen osuus koostuu 16 väliportaan esimiehen teemahaastattelusta. Joukkoon mahtuu 6 toimituspäällikkköä, 3 uutispäällikköä, 2 uutistuottajaa ja 2 toimitussihteeriä. Mukana ovat myös kulttuuritoimituksen päällikkö, viikonloppuliitteen tuottaja sekä lukemisto- ja ulkoasupäällikkö. Pomojen edustamat lehdet ovat levikiltään suurimpia suomalaisia (uutis)lehtiä.
Haastatteluja analysoidaan kolmen puhetavan kautta: einesruokapuhe ja gurmeepuhe edustavat journalismin ihanteita, eilinen maksalaatikko -puhe hyvän journalismin esteitä. Pomojen einesruokapuhe on usein ”muiden” eli median omistajien ja päätoimittajien näkemystä hyvästä journalismista. Tässä ajattelussa korostuvat journalismin markkinahenkisyys, nopeus sekä yleisön näkeminen kuluttajina. Einesruuassa journalismin tehtävänä korostuu yleisön palvelu, joka lähestyy usein asiakasfunktion täyttämistä ja eräänlaista ”käyttöohjejournalismia”.
Gurmeepuhe on tavallisesti lähempänä pomotoimittajien omia ihanteita. Siinä taloudellista voittoa ei hamuta ”hintaan mihin hyvänsä”. Gurmeeajattelussa yleisö nähdään myös kansalaisina, ja journalismin tärkeimmäksi tehtäväksi asettuu pirstaloituneen maailman hahmottaminen. Gurmeessa uskotaan sanomalehtien ”hitaampaan” tulevaisuuteen, jossa nopeiden uutisten välittäminen luovutettaisiin suosiolla muille viestimille.
Yhteistä einesruoka- ja gurmeepuheille on käsitys yleisön segmentoitumisesta, negatiivinen suhtautuminen aikaisemmin tehtyyn journalismiin sekä teknologiamyönteisyys. Molemmissa ajattelutavoissa esitetään journalismin yhteiskunnallisuudesta ja poliittisuudesta vain vähän näkemyksiä. Kun kahta ajattelutapaa vertaillaan, einesruokapuhe osoittautuu huomattavasti gurmeepuhetta perustellummaksi näkemykseksi sanomalehtijournalismin tulevaisuudesta.
Eilinen maksalaatikko -puheessa esteet hyvän journalismin tekemiselle tulevat kolmelta taholta: kilpailullisesta yhteiskunnasta, toimitusten vanhanaikaisuudesta sekä yksittäisten toimittajien ominaisuuksista. Hyvää journalismia estävät esimerkiksi resurssipula, toimitusorganisaatioiden jämähtäneisyys sekä toimittajien muutosvastarintaisuus, elitistisyys ja henkinen laiskuus.
Asiasanat: journalismi, teemahaastattelu, hyvä journalismi, journalismin muutos, journalismin tehtävät, keskittyminen, tabloidisoituminen, markkinoituminen, itsesääntely, yleisö
Empiirinen osuus koostuu 16 väliportaan esimiehen teemahaastattelusta. Joukkoon mahtuu 6 toimituspäällikkköä, 3 uutispäällikköä, 2 uutistuottajaa ja 2 toimitussihteeriä. Mukana ovat myös kulttuuritoimituksen päällikkö, viikonloppuliitteen tuottaja sekä lukemisto- ja ulkoasupäällikkö. Pomojen edustamat lehdet ovat levikiltään suurimpia suomalaisia (uutis)lehtiä.
Haastatteluja analysoidaan kolmen puhetavan kautta: einesruokapuhe ja gurmeepuhe edustavat journalismin ihanteita, eilinen maksalaatikko -puhe hyvän journalismin esteitä. Pomojen einesruokapuhe on usein ”muiden” eli median omistajien ja päätoimittajien näkemystä hyvästä journalismista. Tässä ajattelussa korostuvat journalismin markkinahenkisyys, nopeus sekä yleisön näkeminen kuluttajina. Einesruuassa journalismin tehtävänä korostuu yleisön palvelu, joka lähestyy usein asiakasfunktion täyttämistä ja eräänlaista ”käyttöohjejournalismia”.
Gurmeepuhe on tavallisesti lähempänä pomotoimittajien omia ihanteita. Siinä taloudellista voittoa ei hamuta ”hintaan mihin hyvänsä”. Gurmeeajattelussa yleisö nähdään myös kansalaisina, ja journalismin tärkeimmäksi tehtäväksi asettuu pirstaloituneen maailman hahmottaminen. Gurmeessa uskotaan sanomalehtien ”hitaampaan” tulevaisuuteen, jossa nopeiden uutisten välittäminen luovutettaisiin suosiolla muille viestimille.
Yhteistä einesruoka- ja gurmeepuheille on käsitys yleisön segmentoitumisesta, negatiivinen suhtautuminen aikaisemmin tehtyyn journalismiin sekä teknologiamyönteisyys. Molemmissa ajattelutavoissa esitetään journalismin yhteiskunnallisuudesta ja poliittisuudesta vain vähän näkemyksiä. Kun kahta ajattelutapaa vertaillaan, einesruokapuhe osoittautuu huomattavasti gurmeepuhetta perustellummaksi näkemykseksi sanomalehtijournalismin tulevaisuudesta.
Eilinen maksalaatikko -puheessa esteet hyvän journalismin tekemiselle tulevat kolmelta taholta: kilpailullisesta yhteiskunnasta, toimitusten vanhanaikaisuudesta sekä yksittäisten toimittajien ominaisuuksista. Hyvää journalismia estävät esimerkiksi resurssipula, toimitusorganisaatioiden jämähtäneisyys sekä toimittajien muutosvastarintaisuus, elitistisyys ja henkinen laiskuus.
Asiasanat: journalismi, teemahaastattelu, hyvä journalismi, journalismin muutos, journalismin tehtävät, keskittyminen, tabloidisoituminen, markkinoituminen, itsesääntely, yleisö