Suomen kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) käyttö yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa v. 2000
LEHIKOINEN, MARKKU (2008)
LEHIKOINEN, MARKKU
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18122
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18122
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään Suomen kansallisen elektronisen kirjaston käyttöä Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tutkimusaineistona oli vuonna 2000 FinELibin internet-sivujen kautta toteutettu käyttäjäkysely.
Tutkimuksessa havaittiin, että FinELib-palvelua ja sen sisältöjä ei tunnettu kovin hyvin. Palvelua käytettiin useimmiten joko omassa työhuoneessa työpaikalla tai kirjastossa. FinELibin tyypillinen käyttäjä on yliopistossa työskentelevä nuorehko tutkija tai ammattikorkeakoulussa työskentelevä opettaja tai muu henkilökunnan jäsen. Yliopistoissa palvelua käytettiin hieman useammin kuin ammattikorkeakouluissa. FinELibin aineistoja käytettiin yliopistoissa tutkimuksen apuvälineenä ja oman alan seurantaan ja ammattikorkeakouluissa yksittäisen työhön tai opiskeluun liittyvän ongelman ratkaisemiseen. Vastaajien edustamien tieteenalojen tärkeimmiksi koetuissa aineistotietokannoissa oli varsin suuria eroavaisuuksia. Yliopistojen vastaajat löysivät FinELib-palvelun tietokannoista ammattikorkeakoululaisia paremmin oman alansa keskeistä aineistoa. Vaikka elektronisten verkkopalveluiden käyttö oli kaikille vastaajille entuudestaan tuttua, käytettiin niiden kautta saatavien aineistojen ohella paljon myös painetussa muodossa olevia tiedonlähteitä.
FinELibin suurimpina pidetyt ongelmat liittyivät puutteellisina koettuihin aineistoihin ja teknisluonteisiin ongelmiin. Suurimpia vahvuuksia olivat aineistojen saatavuus ja käytettävyys sekä aineistotarjonta. Palvelua pidettiin tärkeänä myös sen itsensä vuoksi.
Avainsanat: elektroniset kirjastot; elektroniset aineistot; elektroniset tieteelliset aikakauslehdet; elektronisten aineistojen käyttö; FinELib
Tutkimuksessa havaittiin, että FinELib-palvelua ja sen sisältöjä ei tunnettu kovin hyvin. Palvelua käytettiin useimmiten joko omassa työhuoneessa työpaikalla tai kirjastossa. FinELibin tyypillinen käyttäjä on yliopistossa työskentelevä nuorehko tutkija tai ammattikorkeakoulussa työskentelevä opettaja tai muu henkilökunnan jäsen. Yliopistoissa palvelua käytettiin hieman useammin kuin ammattikorkeakouluissa. FinELibin aineistoja käytettiin yliopistoissa tutkimuksen apuvälineenä ja oman alan seurantaan ja ammattikorkeakouluissa yksittäisen työhön tai opiskeluun liittyvän ongelman ratkaisemiseen. Vastaajien edustamien tieteenalojen tärkeimmiksi koetuissa aineistotietokannoissa oli varsin suuria eroavaisuuksia. Yliopistojen vastaajat löysivät FinELib-palvelun tietokannoista ammattikorkeakoululaisia paremmin oman alansa keskeistä aineistoa. Vaikka elektronisten verkkopalveluiden käyttö oli kaikille vastaajille entuudestaan tuttua, käytettiin niiden kautta saatavien aineistojen ohella paljon myös painetussa muodossa olevia tiedonlähteitä.
FinELibin suurimpina pidetyt ongelmat liittyivät puutteellisina koettuihin aineistoihin ja teknisluonteisiin ongelmiin. Suurimpia vahvuuksia olivat aineistojen saatavuus ja käytettävyys sekä aineistotarjonta. Palvelua pidettiin tärkeänä myös sen itsensä vuoksi.
Avainsanat: elektroniset kirjastot; elektroniset aineistot; elektroniset tieteelliset aikakauslehdet; elektronisten aineistojen käyttö; FinELib