"En tiedä sitten, miten olisi tultu toimeen, onhan se jotakin" - Tamperelaisäitien kokemuksia lasten kotihoidon tuesta ja sen vaikutuksista arkielämän ratkaisuihin
JOKINEN, SILJA (2008)
JOKINEN, SILJA
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18109
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18109
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmanani tein ryhmähaastattelututkimuksen lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta äitien ratkaisuihin koskien lasten hoitoa. Tutkimusongelmani koski lasten kotihoidon tuen merkitystä perheelle taloudellisesta näkökulmasta ja miten sosiaalinen ympäristö, kuten puolisot ja työyhteisö suhtautuivat kotiäitiyteen. Samoin tutkin, miten itse äidit kokivat oman asemansa nyky-yhteiskunnassa, esimerkiksi näkivätkö he itsensä kotona ollessaan kotiäitinä vai kokivatko mahdollisesti edustavansa useampaa roolia.
Tutkielmani oli laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäni ryhmähaastattelu, jonka toteutin teemahaastattelukaavakkeella. Tutkielmaani varten haastattelin kahta eri tamperelaista äiti-lapsi-ryhmää ja yhteensä haastatteluihin osallistui yhdeksän äitiä. Molemmat ryhmähaastattelut noudattivat laatimaani teemahaastattelukaavaketta eli kysymykset olivat avoimia. Kysymykset käsittelivät haastateltujen henkilöiden taustatietoja, kotiäidiksi ryhtymistä ja siihen liittyviä aiheita, kuten vaikuttiko periaattet tai puoliso valintaan ja kuina suuri merkitys lasten kotihoidon tuella oli päätöksen teossa. Analysoin aineistoa etsimällä aineistosta eri teemoja ja tyyppejä, joiden avulla pyrin löytämään vastauksen päätutkimusongelmaani eli onko hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamalla taloudellisella tuella merkitystä äitien päätöksen tekoon.
Tutkielmani kahdessa ensimmäisessä luvussa käsittelen lasten hoidon historiaa ja lakia, jotka luovat pohjan nykyiselle lastenhoidon järjestelmälle. En pitäydy yksistään lasten kotihoidon tuessa, vaan käsittelen myös päivähoitoa. Toin myös esille muiden eurooppalaisten maiden samankaltaisia perhe-etuuksia.
Tutkielmani perusteella voidaan päätellä, että kotiäitiys sekä oman lapsen hoitaminen merkitsee edelleen paljon äidiksi tulleille naisille. Sitä ei yksin selitä yhteiskunna tarjoama tuki, vaan se on yksi osatekijä muiden perinteisempien arvotekijöiden ja toimintamallien joukossa. Vaikka kotiäitiys nykyisin urakeskeiseen elämänmalliin rinnastettuna koettiin vanhakantaisena naisen roolina, se koettiin kuitenkin ainutkertaisena ja lapsen kehityksen kannalta oleelliseksi ajanjaksoksi perheiden elämässä. Lasten kotihoidon tuen olemassaolo antoi itsessään yhden palapelin palasen äidin ratkaisuissa, ja sen merkitys nähtiin lopulta symboliseksi yhteiskunnan arvostuksen merkiksi äitien kotona tekemästä työstä. Kotiäitiydellä on tulevaisuus.
Tutkielmani oli laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäni ryhmähaastattelu, jonka toteutin teemahaastattelukaavakkeella. Tutkielmaani varten haastattelin kahta eri tamperelaista äiti-lapsi-ryhmää ja yhteensä haastatteluihin osallistui yhdeksän äitiä. Molemmat ryhmähaastattelut noudattivat laatimaani teemahaastattelukaavaketta eli kysymykset olivat avoimia. Kysymykset käsittelivät haastateltujen henkilöiden taustatietoja, kotiäidiksi ryhtymistä ja siihen liittyviä aiheita, kuten vaikuttiko periaattet tai puoliso valintaan ja kuina suuri merkitys lasten kotihoidon tuella oli päätöksen teossa. Analysoin aineistoa etsimällä aineistosta eri teemoja ja tyyppejä, joiden avulla pyrin löytämään vastauksen päätutkimusongelmaani eli onko hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamalla taloudellisella tuella merkitystä äitien päätöksen tekoon.
Tutkielmani kahdessa ensimmäisessä luvussa käsittelen lasten hoidon historiaa ja lakia, jotka luovat pohjan nykyiselle lastenhoidon järjestelmälle. En pitäydy yksistään lasten kotihoidon tuessa, vaan käsittelen myös päivähoitoa. Toin myös esille muiden eurooppalaisten maiden samankaltaisia perhe-etuuksia.
Tutkielmani perusteella voidaan päätellä, että kotiäitiys sekä oman lapsen hoitaminen merkitsee edelleen paljon äidiksi tulleille naisille. Sitä ei yksin selitä yhteiskunna tarjoama tuki, vaan se on yksi osatekijä muiden perinteisempien arvotekijöiden ja toimintamallien joukossa. Vaikka kotiäitiys nykyisin urakeskeiseen elämänmalliin rinnastettuna koettiin vanhakantaisena naisen roolina, se koettiin kuitenkin ainutkertaisena ja lapsen kehityksen kannalta oleelliseksi ajanjaksoksi perheiden elämässä. Lasten kotihoidon tuen olemassaolo antoi itsessään yhden palapelin palasen äidin ratkaisuissa, ja sen merkitys nähtiin lopulta symboliseksi yhteiskunnan arvostuksen merkiksi äitien kotona tekemästä työstä. Kotiäitiydellä on tulevaisuus.