Learning Disabilities and the Textbook: How Differentiated English Textbooks Support Students with Developmental Language Disorders
ERKINTALO, PAULA (2008)
ERKINTALO, PAULA
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18095
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18095
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kielen kehityksen häiriön eli dysfasian sekä lukemisen erityisvaikeuden eli dysleksian huomioimista kahdeksannen luokan eriyttävissä englannin oppikirjoissa. Tavoitteena oli saada selville, millaisia eriyttäviä tukikeinoja harjoituskirjoissa käytetään ja kuinka hyvin ne tukevat kyseisistä kielihäiriöistä kärsiviä oppilaita.
Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen oppikirjasarjan kahdeksannen luokan tavallisiin harjoituskirjoihin sekä niiden perusteella myöhemmin laadittuihin eriyttäviin harjoituskirjoihin. Tutkimuksessa mukana olivat This Way Up -kirjasarjan tavallinen harjoituskirja ja sen eriyttävä versio, sekä Key English -kirjasarjan tavallinen harjoituskirja ja sen eriyttävä versio.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin oppikirja-analyysia, jossa verrattiin eriyttävien harjoituskirjojen tehtävävalikoimaa ja tehtävien sisältöä tavallisten harjoituskirjojen vastaaviin ominaisuuksiin.
Oppikirja-analyysin lisäksi tutkimukseen sisältyi myös pienimuotoinen kysely, jonka avulla tiedusteltiin oppikirjojen tekijöiden tarkoitusperiä ja toimintatapoja eriyttävien kirjojen laatimisessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että molempien kirjasarjojen eriyttävissä harjoituskirjoissa käytetään pääasiassa kuutta (6) erilaista eriyttämisen strategiaa. Näitä ovat 1) kirjan ulkoasua ja informaation esittämistapaa koskevat muutokset, 2) tehtävissä käsiteltävien oppikirjan tekstien rajaaminen vain osaan tekstikirjan teksteistä, 3) tehtävien määrän vähentäminen 4) alkuperäisten tehtävien muokkaaminen 4a) laajentamisen ja 4b) supistamisen kautta, 5) uusien tehtävien lisääminen eriytettyyn harjoituskirjaan sekä 6) runsaampi suomen kielen käyttö tehtävien apusanoissa ja -ilmaisuissa. Tutkimuksessa tutkittiin myös suullisen ilmaisun ja eri aistikanavien käyttöä tehtävissä, ja tulokset osoittavat, ettei kumpaakaan niistä käytetty tehtävissä eriyttävänä strategiana. Tulokset osoittavat, että eriyttävien harjoituskirjojen käyttäjiä pyritään tukemaan englannin kielen oppimisessa pääasiassa vähentämällä opittavaa kielellistä materiaalia, selkiyttämällä kirjojen ulkoasua ja informaation esitystapaa sekä käyttämällä tehtävissä enemmän suomen kieltä. Kielen kehityksen häiriön ja lukemisen erityisvaikeuden kannalta nämä eriyttämisen strategiat ovat perusteltavissa, mutta niiden tarjoama tuki on hyvin kapea-alaista. Kielihäiriöistä kärsivien oppilaiden kannalta eriyttävien englannin harjoituskirjojen suurena puutteena voidaan pitää sitä, että niiden eriyttäviin strategioihin ei ole sisällytetty kielihäiriöiden ydinongelmiin kohdistuvia kuntouttavia keinoja, kuten strukturoituja ja eksplisiittisiä kielellisiä ja oppimisstrategisia harjoituksia.
Asiasanat: dysfasia, dysleksia, eriyttäminen, kielen kehityksen häiriö, lukemisen erityisvaikeus, lukihäiriö, oppikirja, oppimisvaikeudet
Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen oppikirjasarjan kahdeksannen luokan tavallisiin harjoituskirjoihin sekä niiden perusteella myöhemmin laadittuihin eriyttäviin harjoituskirjoihin. Tutkimuksessa mukana olivat This Way Up -kirjasarjan tavallinen harjoituskirja ja sen eriyttävä versio, sekä Key English -kirjasarjan tavallinen harjoituskirja ja sen eriyttävä versio.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin oppikirja-analyysia, jossa verrattiin eriyttävien harjoituskirjojen tehtävävalikoimaa ja tehtävien sisältöä tavallisten harjoituskirjojen vastaaviin ominaisuuksiin.
Oppikirja-analyysin lisäksi tutkimukseen sisältyi myös pienimuotoinen kysely, jonka avulla tiedusteltiin oppikirjojen tekijöiden tarkoitusperiä ja toimintatapoja eriyttävien kirjojen laatimisessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että molempien kirjasarjojen eriyttävissä harjoituskirjoissa käytetään pääasiassa kuutta (6) erilaista eriyttämisen strategiaa. Näitä ovat 1) kirjan ulkoasua ja informaation esittämistapaa koskevat muutokset, 2) tehtävissä käsiteltävien oppikirjan tekstien rajaaminen vain osaan tekstikirjan teksteistä, 3) tehtävien määrän vähentäminen 4) alkuperäisten tehtävien muokkaaminen 4a) laajentamisen ja 4b) supistamisen kautta, 5) uusien tehtävien lisääminen eriytettyyn harjoituskirjaan sekä 6) runsaampi suomen kielen käyttö tehtävien apusanoissa ja -ilmaisuissa. Tutkimuksessa tutkittiin myös suullisen ilmaisun ja eri aistikanavien käyttöä tehtävissä, ja tulokset osoittavat, ettei kumpaakaan niistä käytetty tehtävissä eriyttävänä strategiana. Tulokset osoittavat, että eriyttävien harjoituskirjojen käyttäjiä pyritään tukemaan englannin kielen oppimisessa pääasiassa vähentämällä opittavaa kielellistä materiaalia, selkiyttämällä kirjojen ulkoasua ja informaation esitystapaa sekä käyttämällä tehtävissä enemmän suomen kieltä. Kielen kehityksen häiriön ja lukemisen erityisvaikeuden kannalta nämä eriyttämisen strategiat ovat perusteltavissa, mutta niiden tarjoama tuki on hyvin kapea-alaista. Kielihäiriöistä kärsivien oppilaiden kannalta eriyttävien englannin harjoituskirjojen suurena puutteena voidaan pitää sitä, että niiden eriyttäviin strategioihin ei ole sisällytetty kielihäiriöiden ydinongelmiin kohdistuvia kuntouttavia keinoja, kuten strukturoituja ja eksplisiittisiä kielellisiä ja oppimisstrategisia harjoituksia.
Asiasanat: dysfasia, dysleksia, eriyttäminen, kielen kehityksen häiriö, lukemisen erityisvaikeus, lukihäiriö, oppikirja, oppimisvaikeudet