Kilpailutusten teoriaperusta julkistalouden tavara- ja palveluhankinnoissa ja suorahankintojen toteuttaminen hankinnoissa – case VTT
WOLANEN, TONI (2008)
WOLANEN, TONI
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18088
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18088
Tiivistelmä
Julkisia hankintoja kilpailutetaan hankintalakien sääteleminä. Kesällä 2007 astui monien vaiheiden jälkeen voimaan uusi julkisia hankintoja koskettava hankintalaki korvaten vanhan, jo 14 ja puoli vuotta voimassa olleen edellisen hankintalain. Hankintalaki uudistettiin vastaamaan vuonna 2004 voimaan tulleita EU:n hankintadirektiivejä, joiden tarkoituksena oli ottaa huomioon tapahtunut tekninen ja taloudellinen kehitys.
Julkisia hankintoja koskeva sääntely on tiukkaa ja velvoittaa lähtökohtaisesti kilpailuttamaan kaikki kalenterivuoden sisällä tapahtuvat yli 15 000 euron hankinnat. EU:n myötä avoimuus julkisissa hankinnoissa on huomattavasti lisääntynyt ja kaikki riittävän isot julkiset hankinnat kilpailutetaan EU –laajuisesti. Poikkeuksena kilpailuttamisesta toteutetaan suorahankintoja, jotka jäävät hankintalakien kilpailuttamisvaatimuksen ulkopuolelle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kilpailutusten taustalla olevaa teoriaa eli sitä, miksi julkisia hankintoja koetaan tärkeäksi säädellä EU:n taholta annettujen hankintadirektiivien muodossa. Selvitetään hankintalaissa tapahtuneet uudistukset, sekä perusteet, joilla voidaan toteuttaa kilpailutusten poikkeuksia eli suorahankintoja. VTT:n tutkimusympäristössä käytettyjä suorahankintaperusteluita analysoimalla selvitetään, miksi suorahankintoja on toteutettu ja millaisiin syihin vedoten.
Avainsanat: hankintalaki, hankintalakiuudistus, hankintadirektiivi, kilpailutus, suorahankinta, kokonaistaloudellinen edullisuus
Julkisia hankintoja koskeva sääntely on tiukkaa ja velvoittaa lähtökohtaisesti kilpailuttamaan kaikki kalenterivuoden sisällä tapahtuvat yli 15 000 euron hankinnat. EU:n myötä avoimuus julkisissa hankinnoissa on huomattavasti lisääntynyt ja kaikki riittävän isot julkiset hankinnat kilpailutetaan EU –laajuisesti. Poikkeuksena kilpailuttamisesta toteutetaan suorahankintoja, jotka jäävät hankintalakien kilpailuttamisvaatimuksen ulkopuolelle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kilpailutusten taustalla olevaa teoriaa eli sitä, miksi julkisia hankintoja koetaan tärkeäksi säädellä EU:n taholta annettujen hankintadirektiivien muodossa. Selvitetään hankintalaissa tapahtuneet uudistukset, sekä perusteet, joilla voidaan toteuttaa kilpailutusten poikkeuksia eli suorahankintoja. VTT:n tutkimusympäristössä käytettyjä suorahankintaperusteluita analysoimalla selvitetään, miksi suorahankintoja on toteutettu ja millaisiin syihin vedoten.
Avainsanat: hankintalaki, hankintalakiuudistus, hankintadirektiivi, kilpailutus, suorahankinta, kokonaistaloudellinen edullisuus