Suomen perustuslaki ja Nato-jäsenyys
PURANEN, KRISTIINA (2008)
PURANEN, KRISTIINA
2008
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18010
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18010
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää Suomen perustuslain ja mahdollisen Nato-jäsenyyden välistä suhdetta. Pyrkimyksenä on tarkastella mihin sotilaallinen liittoutuminen kansallisesti vaikuttaisi, miten sotilaallisesta liittoutumisesta tulisi perustuslain mukaan säännellä ja miten kansainvälinen velvoite saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Tutkielma pohjautuu oikeusdogmatiikkaan eli lainoppiin ja on valtiosääntödogmaattinen. Työ luonteeltaan on oikeusdogmaattisesti painottuva, joka aiheeltaan kytkeytyy läheisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Tutkielma saa erityispiirteitä siitä, että sen kohteena on poliittisten elinten tarkastelu. Tutkielmassa pyritään oikeudelliseen tarkasteluun ottaen huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmat säilyttäen ominaisluonteensa kuitenkin valtiosääntöoikeudellisena työnä.
Tutkielman tarkastelu pohjautuu Suomen perustuslakiin. Tämän lisäksi tarkastellaan puolustushallinnon alemman asteista lainsäädäntöä sekä sotilaalliseen liittoutumiseen vaikuttavia kansainvälisoikeudellisia sopimuksia. Vuonna 2000 voimaan tullut Suomen perustuslaki (731/1999) on tuonut tullessaan uusia säännöksiä ulkopolitiikan hoitoon ja valtiosopimusten sekä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymiseen, irtisanomiseen ja voimaansaattamiseen. Vuonna 2006 voimaan tullut laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) kumosi vanhan rauhanturvaamislain. Uuden lain myötä osallistuminen sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin lisäsi Suomen omaa harkintaa osallistumisesta. Vuoden 2008 alussa tulivat voimaan uusi asevelvollisuuslaki (1438/2007), joka mahdollistaa pidempienkin koulutusjaksojen harjoittamisen ulkomailla, sekä laki puolustusvoimista (551/2007), joka lisäsi parlamentaarista vastuukatetta sotilaskäskyasioiden osalta.
Monet työryhmät ovat laatineet erilaisia selvityksiä 2000-luvulla mahdollisesta liittymisestä sotilaalliseen puolustusliittoon. Nyt selvityksen kohteena ovat perustuslain toimivuus ja sen muutostarpeet, sisältäen tasavallan presidentin ylipäällikkyyden.
Avainsanat: Nato, perustuslaki, poikkeuslaki, puolustuspolitiikka, sotilaallinen kriisinhallinta
Tutkielma pohjautuu oikeusdogmatiikkaan eli lainoppiin ja on valtiosääntödogmaattinen. Työ luonteeltaan on oikeusdogmaattisesti painottuva, joka aiheeltaan kytkeytyy läheisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Tutkielma saa erityispiirteitä siitä, että sen kohteena on poliittisten elinten tarkastelu. Tutkielmassa pyritään oikeudelliseen tarkasteluun ottaen huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmat säilyttäen ominaisluonteensa kuitenkin valtiosääntöoikeudellisena työnä.
Tutkielman tarkastelu pohjautuu Suomen perustuslakiin. Tämän lisäksi tarkastellaan puolustushallinnon alemman asteista lainsäädäntöä sekä sotilaalliseen liittoutumiseen vaikuttavia kansainvälisoikeudellisia sopimuksia. Vuonna 2000 voimaan tullut Suomen perustuslaki (731/1999) on tuonut tullessaan uusia säännöksiä ulkopolitiikan hoitoon ja valtiosopimusten sekä kansainvälisten velvoitteiden hyväksymiseen, irtisanomiseen ja voimaansaattamiseen. Vuonna 2006 voimaan tullut laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) kumosi vanhan rauhanturvaamislain. Uuden lain myötä osallistuminen sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin lisäsi Suomen omaa harkintaa osallistumisesta. Vuoden 2008 alussa tulivat voimaan uusi asevelvollisuuslaki (1438/2007), joka mahdollistaa pidempienkin koulutusjaksojen harjoittamisen ulkomailla, sekä laki puolustusvoimista (551/2007), joka lisäsi parlamentaarista vastuukatetta sotilaskäskyasioiden osalta.
Monet työryhmät ovat laatineet erilaisia selvityksiä 2000-luvulla mahdollisesta liittymisestä sotilaalliseen puolustusliittoon. Nyt selvityksen kohteena ovat perustuslain toimivuus ja sen muutostarpeet, sisältäen tasavallan presidentin ylipäällikkyyden.
Avainsanat: Nato, perustuslaki, poikkeuslaki, puolustuspolitiikka, sotilaallinen kriisinhallinta