Green Card -elämäntaitopeli
RUOHO, SANNA (2008)
RUOHO, SANNA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17972
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17972
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielma on tehty Green Card –elämäntaitopelistä. Se on oppilaiden motivointijärjestelmä, jota käytetään Jämijärven kunnan kouluissa. Se on luotu opettajien työvälineeksi ja oppilaille mahdollisuudeksi oman toiminnan tarkkailuun ja koulumenestyksen parantamiseen. Green Card –elämäntaitopeliä pelataan nimensä mukaisesti Green Cardeilla eli vihreillä korteilla ja punaisilla mokakorteilla. Green Cardin voi ansaita joko erityisen hyvällä käytöksellä tai omaa tasoaan paremmalla koetuloksella. Lisäksi luokan parhaan koetuloksen saanut palkitaan. Mokakortin voi saada käyttäytymällä sääntöjen vastaisesti tai käyttämällä ei-toivottua kieltä opettajan kuullessa.
Tutkimus kohdistui opettajan näkökulmaan ja tutkimus rajattiin koskemaan Jämijärven alakouluja. Jämijärvellä on neljä alakoulua ja niissä on opettajia yhteensä kaksitoista. Tutkimukseen otettiin mukaan kymmenen opettajaa, joilla oli tutkimukseen vaadittavaa kokemusta Green Card –elämäntaitopelistä. Lyhytaikaiset sijaiset jouduttiin jättämään kokemuksen puutteen vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla ja jokainen opettaja haastateltiin erikseen. Haastattelujen sanatarkan litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin fenomenografisen menetelmän avulla. Analyysi kohdistui opettajien haastatteluissa antamiin merkityksiin ja heidän käsityksiinsä Green Card –elämäntaitopelistä. Tutkimuksen kohteena oli tutkia opettajien käsityksiä pelistä työvälineenä, sen käytöstä opetustyössä, oppimiskäsityksistä pelin taustalla, saavutetuista tuloksista ja ajatuksista pelin tulevaisuudesta.
Haastatteluiden pohjalta edellä mainittuihin tutkimusongelmiin löytyi vastauksiksi kategorialuokkia, jotka muodostuivat opettajien käsityksistä ja kokemuksista Green Card –elämäntaitopelistä. Tuloksina tutkimuksessa löytyi homogeeninen opettajakunta, joka on sisäistänyt pelin hengen ja suhtautuu pelin pelaamiseen vakavasti. Jokainen haastateltu opettaja käytti Green Card –elämäntaitopeliä työvälineenään päivittäisessä opetustyössä. Opettajat kokivat pelin tärkeäksi ja uskoivat sen tuoneen useita positiivisia asioita omaan työhönsä. Opettajat käyttävät sekä vihreätä että punaista korttia pelivälineinä. Painotuseroja korttien käytössä löytyi ja eroihin löytyi syitä muun muassa oppilasaineksen erilaisuudesta ja opettajien erilaisesta tyylistä painottaa eri asioita. Korttien käyttö on pelin sääntöjen mukaista jokaisella opettajalla. Kukaan ei ole luonut omia sääntöjä tai jättänyt mitään pois. Oppimiskäsityksiä pelin taustalta löytyi useita ja niiden uskotaan olevan toisiaan tukevia. Konstruktivismi eri näkökulmineen toistui useiden opettajien kertomuksissa. Oppilaiden uskotaan rakentavan tietojaan ja taitojaan kokemustensa kautta. Behavioristisen ajattelun piirteitä opettajat mainitsivat muun muassa oppilaiden muovattavuuden, palkkioiden ja rangaistusten muodossa. Sosiaalisuudella ja yhteisöllisyydellä nähtiin olevan suuri merkitys Green Card –elämäntaitopelin pelaamisessa. Peliä pelataan koko luokka yhdessä ja tavoitteeseen pyritään yhdessä. Toisilta oppimiseen ja yhdessä oppimiseen uskoivat useimmat opettajat. Lisäksi löytyi ajatus mahdollisesta väärästä opista tai täysin oppimatta jäämisestä. Pelin tuloksellisuudesta löytyi erilaisia kokemuksia ja Green Card –elämäntaitopelillä uskottiin olevan tuloksiin oma osuutensa. Lähes yksimielinen vastaus löytyi käsityksistä pelin tulevaisuuteen. Kaikki opettajat olivat valmiita jatkamaan peliä. Vain yksi opettaja voisi jättää pelin pelaamisen pois, joskaan pelaaminen ei hänenkään mielestään ole huono asia.
Tutkimus osoitti, että Green Card –elämäntaitopeli on asettunut osaksi Jämijärven koulujen arkista elämää ja opettajat ovat luottavaisia sen suhteen. Opettajat ovat sisäistäneet pelin ja haluavat sen olevan työvälineenä jatkossakin.
Asiasanat: motivointi, Green Card, vihreä kortti, punainen kortti, fenomenografia
Tutkimus kohdistui opettajan näkökulmaan ja tutkimus rajattiin koskemaan Jämijärven alakouluja. Jämijärvellä on neljä alakoulua ja niissä on opettajia yhteensä kaksitoista. Tutkimukseen otettiin mukaan kymmenen opettajaa, joilla oli tutkimukseen vaadittavaa kokemusta Green Card –elämäntaitopelistä. Lyhytaikaiset sijaiset jouduttiin jättämään kokemuksen puutteen vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla ja jokainen opettaja haastateltiin erikseen. Haastattelujen sanatarkan litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin fenomenografisen menetelmän avulla. Analyysi kohdistui opettajien haastatteluissa antamiin merkityksiin ja heidän käsityksiinsä Green Card –elämäntaitopelistä. Tutkimuksen kohteena oli tutkia opettajien käsityksiä pelistä työvälineenä, sen käytöstä opetustyössä, oppimiskäsityksistä pelin taustalla, saavutetuista tuloksista ja ajatuksista pelin tulevaisuudesta.
Haastatteluiden pohjalta edellä mainittuihin tutkimusongelmiin löytyi vastauksiksi kategorialuokkia, jotka muodostuivat opettajien käsityksistä ja kokemuksista Green Card –elämäntaitopelistä. Tuloksina tutkimuksessa löytyi homogeeninen opettajakunta, joka on sisäistänyt pelin hengen ja suhtautuu pelin pelaamiseen vakavasti. Jokainen haastateltu opettaja käytti Green Card –elämäntaitopeliä työvälineenään päivittäisessä opetustyössä. Opettajat kokivat pelin tärkeäksi ja uskoivat sen tuoneen useita positiivisia asioita omaan työhönsä. Opettajat käyttävät sekä vihreätä että punaista korttia pelivälineinä. Painotuseroja korttien käytössä löytyi ja eroihin löytyi syitä muun muassa oppilasaineksen erilaisuudesta ja opettajien erilaisesta tyylistä painottaa eri asioita. Korttien käyttö on pelin sääntöjen mukaista jokaisella opettajalla. Kukaan ei ole luonut omia sääntöjä tai jättänyt mitään pois. Oppimiskäsityksiä pelin taustalta löytyi useita ja niiden uskotaan olevan toisiaan tukevia. Konstruktivismi eri näkökulmineen toistui useiden opettajien kertomuksissa. Oppilaiden uskotaan rakentavan tietojaan ja taitojaan kokemustensa kautta. Behavioristisen ajattelun piirteitä opettajat mainitsivat muun muassa oppilaiden muovattavuuden, palkkioiden ja rangaistusten muodossa. Sosiaalisuudella ja yhteisöllisyydellä nähtiin olevan suuri merkitys Green Card –elämäntaitopelin pelaamisessa. Peliä pelataan koko luokka yhdessä ja tavoitteeseen pyritään yhdessä. Toisilta oppimiseen ja yhdessä oppimiseen uskoivat useimmat opettajat. Lisäksi löytyi ajatus mahdollisesta väärästä opista tai täysin oppimatta jäämisestä. Pelin tuloksellisuudesta löytyi erilaisia kokemuksia ja Green Card –elämäntaitopelillä uskottiin olevan tuloksiin oma osuutensa. Lähes yksimielinen vastaus löytyi käsityksistä pelin tulevaisuuteen. Kaikki opettajat olivat valmiita jatkamaan peliä. Vain yksi opettaja voisi jättää pelin pelaamisen pois, joskaan pelaaminen ei hänenkään mielestään ole huono asia.
Tutkimus osoitti, että Green Card –elämäntaitopeli on asettunut osaksi Jämijärven koulujen arkista elämää ja opettajat ovat luottavaisia sen suhteen. Opettajat ovat sisäistäneet pelin ja haluavat sen olevan työvälineenä jatkossakin.
Asiasanat: motivointi, Green Card, vihreä kortti, punainen kortti, fenomenografia