Tehyn palkankorotustaistelu ja sen julkistaloudellisten vaikutusten uutisointi vuonna 2007
REPO, SIINA (2008)
REPO, SIINA
2008
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17971
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17971
Tiivistelmä
Viime vuosina sairaanhoitajien ja naisvaltaisten koulutettujen alojen pienipalkkaisuus on puhuttanut suomalaisia. Suomen suurin hoitoalan ammattijärjestö Tehy tarttui vallalla olevaan epäkohtaan eduskuntavaalien 2007 yhteydessä. Järjestö vaati tulevaa hallitusta varaamaan budjetissaan huomattavan määrän lisärahaa sairaanhoitajien palkankorotuksiin seuraavan hallituskauden aikana.
Tehy uhkasi toteuttaa laajamittaisen yli 10 000 jäsenensä joukkoirtisanoutumisen marraskuussa 2007, ellei palkkavaatimusta hyväksytä. Kiista ehdittiin kuitenkin ratkaista ennen varsinaisen työtaistelun alkamista. Tosin tulkinnat palkankorotusprosenteista jäivät vaihteleviksi. Käsitykset korotuksista liikkuivat vielä vuoden 2008 alussa 15,7−28 prosentin välillä.
Palkkakiista herätti keskustelua niin hoitajien etiikasta kuin valtion pakkolain säätämisestäkin. Monesti palkankorotusten taloudellisten vaikutusten pohtiminen jäi monen ehkä vieläkin hankalamman kysymyksen taakse. Taloudellisia vaikutuksia arvioitiin lehdistössä ennen kaikkea kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion näkökulmista. Eniten huomiota sai pienten, heikossa asemassa olevien kuntien taloustilanne, jonka uskottiin pahenevan suurten palkankorotusten vuoksi. Julkisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota myös sairaanhoitopiireihin, joiden toimintaa piti niin päätoimittajien kuin haastateltavienkin mielestä tehostaa. Inflaatioon palkankorotuksilla ei katsottu toistaiseksi olevan vaikutuksia.
Tutkimuksessani arvioin Helsingin Sanomien, Satakunnan Kansan, Kauppalehden, Taloussanomien, Tehy-lehden sekä Kuntatyönantaja-lehden kirjoittelua Tehyn palkankorotusten taloudellisista vaikutuksista. Talouslehdissä kirjoitettiin muita lehtiä enemmän sairaanhoitopiirien toimintojen tehostamisesta sekä palkankorotusten vaikutuksista inflaatioon ja kansantalouteen. Helsingin Sanomat kirjoitti muun muassa vaikutuksista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talouteen sekä yleisesti kuntatalouteen. Satakunnan Kansassa vaikutuksia havainnollistettiin nostamalla esiin yksittäisiä kuntia. Vaikutuksista kuntatalouteen oltiin jossain määrin myös erimielisiä.
Tehy-lehti ei kirjoittanut palkankorotusten taloudellisista vaikutuksista. Lehdessä keskityttiin lähinnä jäsenien väliseen yhteishengen luomiseen sekä palkkakuoppa- ja tasa-arvo-ongelmista kirjoittamiseen. Kuntatyönantaja-lehdessä otettiin päällisin puolin kantaa taloudellisiin vaikutuksiin, jotka koskettivat kuntia. Kovin syvälle vaikutusten arviointi ei kuitenkaan edennyt.
Avainsanat: Budjettijournalismi, julkistalous, Tehy
Tehy uhkasi toteuttaa laajamittaisen yli 10 000 jäsenensä joukkoirtisanoutumisen marraskuussa 2007, ellei palkkavaatimusta hyväksytä. Kiista ehdittiin kuitenkin ratkaista ennen varsinaisen työtaistelun alkamista. Tosin tulkinnat palkankorotusprosenteista jäivät vaihteleviksi. Käsitykset korotuksista liikkuivat vielä vuoden 2008 alussa 15,7−28 prosentin välillä.
Palkkakiista herätti keskustelua niin hoitajien etiikasta kuin valtion pakkolain säätämisestäkin. Monesti palkankorotusten taloudellisten vaikutusten pohtiminen jäi monen ehkä vieläkin hankalamman kysymyksen taakse. Taloudellisia vaikutuksia arvioitiin lehdistössä ennen kaikkea kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion näkökulmista. Eniten huomiota sai pienten, heikossa asemassa olevien kuntien taloustilanne, jonka uskottiin pahenevan suurten palkankorotusten vuoksi. Julkisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota myös sairaanhoitopiireihin, joiden toimintaa piti niin päätoimittajien kuin haastateltavienkin mielestä tehostaa. Inflaatioon palkankorotuksilla ei katsottu toistaiseksi olevan vaikutuksia.
Tutkimuksessani arvioin Helsingin Sanomien, Satakunnan Kansan, Kauppalehden, Taloussanomien, Tehy-lehden sekä Kuntatyönantaja-lehden kirjoittelua Tehyn palkankorotusten taloudellisista vaikutuksista. Talouslehdissä kirjoitettiin muita lehtiä enemmän sairaanhoitopiirien toimintojen tehostamisesta sekä palkankorotusten vaikutuksista inflaatioon ja kansantalouteen. Helsingin Sanomat kirjoitti muun muassa vaikutuksista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin talouteen sekä yleisesti kuntatalouteen. Satakunnan Kansassa vaikutuksia havainnollistettiin nostamalla esiin yksittäisiä kuntia. Vaikutuksista kuntatalouteen oltiin jossain määrin myös erimielisiä.
Tehy-lehti ei kirjoittanut palkankorotusten taloudellisista vaikutuksista. Lehdessä keskityttiin lähinnä jäsenien väliseen yhteishengen luomiseen sekä palkkakuoppa- ja tasa-arvo-ongelmista kirjoittamiseen. Kuntatyönantaja-lehdessä otettiin päällisin puolin kantaa taloudellisiin vaikutuksiin, jotka koskettivat kuntia. Kovin syvälle vaikutusten arviointi ei kuitenkaan edennyt.
Avainsanat: Budjettijournalismi, julkistalous, Tehy