Perinteisten TV-arkistojen hakukäytännöt ja ohjelmatyöntekijöiden käsitykset integroidun videoarkiston käyttöönoton vaikutuksista
KAURANEN, PEKKA (2008)
KAURANEN, PEKKA
2008
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17831
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17831
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää televisio-ohjelmanteon videoarkistoja koskevia hakutarpeita, arkistoaineistojen hankintaan liittyvää yhteistyötä, eri ohjelmatyöntekijäryhmien tiedonhakukäytäntöjä, aineistojen hakemiseen ja hankintaan liittyviä ongelmia sekä ohjelmatyöntekijöiden käsityksiä integroidun videoarkiston käyttöönoton vaikutuksista videoaineistojen hakuun ja työprosesseihin.
Tutkimus jatkaa TV-arkistojen tehtäväperusteista tarkastelua. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta ovat tehneet Markkula ja Sormunen (2006) ja Tan ja Müller (2003). Tutkimuksessa aineiston hakua ja siihen liittyvää yhteistyötä tarkastellaan kollaboratiivisen tiedonhankinta- ja hakututkimuksen (Järvelin & Hansen 2005) näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin Yleisradiossa haastattelemalla televisio-ohjelmatoimittajia, kuvaussihteereitä, informaatikkoa, arkistotoimittajaa ja kuvatoimittajaa. Yhteensä haastatteluihin osallistui 12 henkilöä neljästä toimituksesta ja TV-arkistosta. Aikajana- ja teemahaastatteluissa pyrittiin selvittämään, millaisia arkistoituja videoaineistoja koskevia hakutarpeita esiintyy televisio-ohjelmanteon eri vaiheissa, mitkä ovat eri ohjelmatyöntekijöiden tiedonhaulliset roolit, keskinäinen työnjako, eri ohjelmatyöntekijäryhmien tiedonhakukäytännöt ja arkistoaineiston haun ja hankinnan ongelmat sekä millaisia käsityksiä ohjelmatyöntekijöillä on integroidun videoarkiston käyttöönoton vaikutuksista videoarkistoihin liittyviin hakutarpeisiin, tiedonhaullisiin rooleihin, tiedonhakukäytäntöihin ja ohjelmanteon eri vaiheisiin.
Tutkimus osoitti, että arkistoaineistoa käytetään Markkulan ja Sormusen havaintojen (2006, 9) mukaisesti tiedonhankintaan ja raakamateriaalina. Arkistoaineiston käyttökelpoisuuden kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat muun muassa vuodenaika ja vuorokaudenaika sekä lukuisat kuvasisällölliset (sommittelu, kuvan puhtaus, välittyvä tunnelma, anonymiteetti, kohteen tai teon havainnollisuus) ja kuvaustekniset tekijät (lähi- tai laajakuva, kamera-ajot, otoksen kesto, kuvan laatu). Arkistoaineistoja käytetään syventämään ja monipuolistaan ohjelmassa käsiteltävää aihetta, palauttamaan mieliin menneisyyden tapahtumia, todisteena tai kuvituskuvina. Olennaista on myös, tarvitaanko aineistoa ohjelmaan aiheen konkreettiseksi havainnollistukseksi vai käytetäänkö sitä symbolikuvana. YLEn ohjelmatuotantojen kannalta tärkeimmät nauha-arkistot ovat TV-arkisto ja TV-uutisten materiaaliarkisto. Tämän lisäksi aineistoa hankitaan tarvittaessa Suomen elokuva-arkistosta, ulkopuolisilta televisio- ja tuotantoyhtiöiltä, yrityksiltä ja organisaatioilta, kollegoilta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta toimittajat eivät hae arkistoaineistoja tekstitietokannoista, vaan delegoivat haut toimitusten ja TV-arkiston avustaville ohjelmatyöntekijöille. Aineistojen esivalintaa printeistä ja nauhoja katselemalla tekevät sekä toimittajat että avustavat ohjelmatyöntekijät. Toimittajat delegoivat haut, koska se säästää toimitustyöhön käytettävissä olevaa aikaa. Toimittajilla ei ole usein myöskään riittävästi asiantuntemusta aineistojen käyttöoikeuksista ja hakujärjestelmien käytöstä. Hakujen delegointiin
liittyy usein kommunikatiivisia ongelmia. Arkistoaineiston haun ja hankinnan ongelmat jakautuvat hakukyselyiden ongelmiin, hakutulosten tulkinnan ongelmiin ja aineiston käytön ongelmiin. Integroidun videoarkiston nähdään yleisesti lisäävän ja monipuolistavan arkistoaineistojen käyttöä televisio-ohjelmissa. Keskeisenä parannuksena haussa pidetään kaksivaiheisen proseduurin korvautumista suoralla pääsyllä katselulaatuisiin avainkuviin ja selausvideoon sekä tuotantolaatuiseen aineistoon. Integroidun videoarkiston käyttöönotolla nähdään eri ammattiryhmien keskuudessa selkeitä mahdollisuuksia ja rajoituksia tiedonhaullisten roolien muuttumiselle. Toisaalta järjestelmän nähdään mahdollistavan liukuman kohti yleisosaaja-skenaariota, mutta toisaalta työprosesseihin sisältyvien ammattitaitovaatimusten vuoksi nähdään selkeitä etuja pitäytymiselle erityisosaamiselle pohjautuvassa työskentely-ympäristössä. Arkistoaineiston haun näkökulmasta integroidun videoarkiston nähdään vaikuttavan ohjelmantekoprosessiin ennen kaikkea siten, että se helpottaa ohjelmien ennakkosuunnittelua.
Tutkimus jatkaa TV-arkistojen tehtäväperusteista tarkastelua. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta ovat tehneet Markkula ja Sormunen (2006) ja Tan ja Müller (2003). Tutkimuksessa aineiston hakua ja siihen liittyvää yhteistyötä tarkastellaan kollaboratiivisen tiedonhankinta- ja hakututkimuksen (Järvelin & Hansen 2005) näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin Yleisradiossa haastattelemalla televisio-ohjelmatoimittajia, kuvaussihteereitä, informaatikkoa, arkistotoimittajaa ja kuvatoimittajaa. Yhteensä haastatteluihin osallistui 12 henkilöä neljästä toimituksesta ja TV-arkistosta. Aikajana- ja teemahaastatteluissa pyrittiin selvittämään, millaisia arkistoituja videoaineistoja koskevia hakutarpeita esiintyy televisio-ohjelmanteon eri vaiheissa, mitkä ovat eri ohjelmatyöntekijöiden tiedonhaulliset roolit, keskinäinen työnjako, eri ohjelmatyöntekijäryhmien tiedonhakukäytännöt ja arkistoaineiston haun ja hankinnan ongelmat sekä millaisia käsityksiä ohjelmatyöntekijöillä on integroidun videoarkiston käyttöönoton vaikutuksista videoarkistoihin liittyviin hakutarpeisiin, tiedonhaullisiin rooleihin, tiedonhakukäytäntöihin ja ohjelmanteon eri vaiheisiin.
Tutkimus osoitti, että arkistoaineistoa käytetään Markkulan ja Sormusen havaintojen (2006, 9) mukaisesti tiedonhankintaan ja raakamateriaalina. Arkistoaineiston käyttökelpoisuuden kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat muun muassa vuodenaika ja vuorokaudenaika sekä lukuisat kuvasisällölliset (sommittelu, kuvan puhtaus, välittyvä tunnelma, anonymiteetti, kohteen tai teon havainnollisuus) ja kuvaustekniset tekijät (lähi- tai laajakuva, kamera-ajot, otoksen kesto, kuvan laatu). Arkistoaineistoja käytetään syventämään ja monipuolistaan ohjelmassa käsiteltävää aihetta, palauttamaan mieliin menneisyyden tapahtumia, todisteena tai kuvituskuvina. Olennaista on myös, tarvitaanko aineistoa ohjelmaan aiheen konkreettiseksi havainnollistukseksi vai käytetäänkö sitä symbolikuvana. YLEn ohjelmatuotantojen kannalta tärkeimmät nauha-arkistot ovat TV-arkisto ja TV-uutisten materiaaliarkisto. Tämän lisäksi aineistoa hankitaan tarvittaessa Suomen elokuva-arkistosta, ulkopuolisilta televisio- ja tuotantoyhtiöiltä, yrityksiltä ja organisaatioilta, kollegoilta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta toimittajat eivät hae arkistoaineistoja tekstitietokannoista, vaan delegoivat haut toimitusten ja TV-arkiston avustaville ohjelmatyöntekijöille. Aineistojen esivalintaa printeistä ja nauhoja katselemalla tekevät sekä toimittajat että avustavat ohjelmatyöntekijät. Toimittajat delegoivat haut, koska se säästää toimitustyöhön käytettävissä olevaa aikaa. Toimittajilla ei ole usein myöskään riittävästi asiantuntemusta aineistojen käyttöoikeuksista ja hakujärjestelmien käytöstä. Hakujen delegointiin
liittyy usein kommunikatiivisia ongelmia. Arkistoaineiston haun ja hankinnan ongelmat jakautuvat hakukyselyiden ongelmiin, hakutulosten tulkinnan ongelmiin ja aineiston käytön ongelmiin. Integroidun videoarkiston nähdään yleisesti lisäävän ja monipuolistavan arkistoaineistojen käyttöä televisio-ohjelmissa. Keskeisenä parannuksena haussa pidetään kaksivaiheisen proseduurin korvautumista suoralla pääsyllä katselulaatuisiin avainkuviin ja selausvideoon sekä tuotantolaatuiseen aineistoon. Integroidun videoarkiston käyttöönotolla nähdään eri ammattiryhmien keskuudessa selkeitä mahdollisuuksia ja rajoituksia tiedonhaullisten roolien muuttumiselle. Toisaalta järjestelmän nähdään mahdollistavan liukuman kohti yleisosaaja-skenaariota, mutta toisaalta työprosesseihin sisältyvien ammattitaitovaatimusten vuoksi nähdään selkeitä etuja pitäytymiselle erityisosaamiselle pohjautuvassa työskentely-ympäristössä. Arkistoaineiston haun näkökulmasta integroidun videoarkiston nähdään vaikuttavan ohjelmantekoprosessiin ennen kaikkea siten, että se helpottaa ohjelmien ennakkosuunnittelua.