The Victorian Middle Class, Imperialist Attitude and Women in Arthur Conan Doyle’s Sherlock Holmes Adventures
ISOKOSKI, MARI (2008)
ISOKOSKI, MARI
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17806
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17806
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen miten brittiläiseen imperialismiin kytkeytyvä menneisyyden taakka ja rikollinen menneisyys sekä naisen asema, naiset ja avioliitto esitetään Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes –tarinoissa sekä miten viktoriaanisen ajan keskiluokan arvot ja ideologia heijastuvat näissä kysymyksissä. Analyysini kohteena ovat Arthur Conan Doylen vuosien 1887 ja 1894 välillä kirjoittamat Sherlock Holmes –tarinat.
Tutkimuskysymyksessäni pyrin vastaamaan ensinnäkin siihen, miten imperialistinen ja/tai kolonialistinen asenne ilmenee tarinoissa. Tämän lisäksi tutkin miten rikokset tai jotkin muut viktoriaanisen keskiluokan arvoista poikkeavat menneisyyteen liittyvät rikkomukset tai poikkeamat yhdistyvät kolonialistiseen menneisyyteen. Toiseksi pyrin vastaamaan siihen, miten naiset sekä naisten asema mielletään yhteneväiseksi miesten omistaman ja hallitseman yksityisomaisuuden kanssa ja miten naisiin ja avioliittoon lähes poikkeuksetta yhdistetään raha; lisäksi pohdin myös kuinka tietyt naishahmot Sherlock Holmes –tarinoissa poikkeavat viktoriaanisesta ihanteellisesta naiskuvasta. Tutkielmassani käsittelen myös lyhyesti sellaisia käsitteitä kuten salapoliisikirjallisuuden genre sekä ideologia, keskiluokka, viktoriaaninen yhteiskunta ja näiden suhde salapoliisikirjallisuuteen.
Sekä salapoliisikirjallisuuden genren muodostumisen 1800-luvulla, että Sherlock Holmesin saavuttaman suosion katsotaan johtuvan siitä, että järkiperäisyyteen ja johdonmukaisuuteen havainnointinsa perustava etsivä loi illusion siitä, että jatkuvassa muutoksentilassa olevaa yhteiskuntaa voidaan kontrolloida ja luoda siihen vakautta. Pyrin osittamaan, että Sherlock Holmes –tarinat pyrkivät määrittelemään mitä viktoriaaninen keskiluokka on, missä sen rajat ovat ja millaiset henkilöt siiihen kuuluvat. Tämä tapahtuu tarinoissa kriminalisoimalla ja ”toiseuttamalla” tietyt yhteiskuntaluokat, henkilöt ja toimintatavat. Sherlock Holmes tehtävänä on paljastaa ne, jotka eivät sovi viktoriaanisen keskiluokan ihanteisiin ja ideologiaan, ja erityisesti ne, jotka väärin motiivein ja joko rikollisilla tai muuten keskiluokan ihanteita vastaan sotivin keinoin ovat omaksuneet keskiluokkaisen aseman, sekä ne, jotka rikollisin keinon estävät keskiluokkaisten ihanteiden toteutumisen. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki tarinoiden ”rikollisista” eivät ole rikollisia lain tai aina edes yhteiskunnan moraalisääntöjen mukaan, vaan joissain tapauksissa epäillyn rikoksen takaa paljastuu väärinkäsitys.
Avainsanat: ideologia, imperialismi, keskiluokka, menneisyyden taakka, naiset, Sherlock Holmes, viktoriaaninen aika
Tutkimuskysymyksessäni pyrin vastaamaan ensinnäkin siihen, miten imperialistinen ja/tai kolonialistinen asenne ilmenee tarinoissa. Tämän lisäksi tutkin miten rikokset tai jotkin muut viktoriaanisen keskiluokan arvoista poikkeavat menneisyyteen liittyvät rikkomukset tai poikkeamat yhdistyvät kolonialistiseen menneisyyteen. Toiseksi pyrin vastaamaan siihen, miten naiset sekä naisten asema mielletään yhteneväiseksi miesten omistaman ja hallitseman yksityisomaisuuden kanssa ja miten naisiin ja avioliittoon lähes poikkeuksetta yhdistetään raha; lisäksi pohdin myös kuinka tietyt naishahmot Sherlock Holmes –tarinoissa poikkeavat viktoriaanisesta ihanteellisesta naiskuvasta. Tutkielmassani käsittelen myös lyhyesti sellaisia käsitteitä kuten salapoliisikirjallisuuden genre sekä ideologia, keskiluokka, viktoriaaninen yhteiskunta ja näiden suhde salapoliisikirjallisuuteen.
Sekä salapoliisikirjallisuuden genren muodostumisen 1800-luvulla, että Sherlock Holmesin saavuttaman suosion katsotaan johtuvan siitä, että järkiperäisyyteen ja johdonmukaisuuteen havainnointinsa perustava etsivä loi illusion siitä, että jatkuvassa muutoksentilassa olevaa yhteiskuntaa voidaan kontrolloida ja luoda siihen vakautta. Pyrin osittamaan, että Sherlock Holmes –tarinat pyrkivät määrittelemään mitä viktoriaaninen keskiluokka on, missä sen rajat ovat ja millaiset henkilöt siiihen kuuluvat. Tämä tapahtuu tarinoissa kriminalisoimalla ja ”toiseuttamalla” tietyt yhteiskuntaluokat, henkilöt ja toimintatavat. Sherlock Holmes tehtävänä on paljastaa ne, jotka eivät sovi viktoriaanisen keskiluokan ihanteisiin ja ideologiaan, ja erityisesti ne, jotka väärin motiivein ja joko rikollisilla tai muuten keskiluokan ihanteita vastaan sotivin keinoin ovat omaksuneet keskiluokkaisen aseman, sekä ne, jotka rikollisin keinon estävät keskiluokkaisten ihanteiden toteutumisen. Huomattavaa kuitenkin on, että kaikki tarinoiden ”rikollisista” eivät ole rikollisia lain tai aina edes yhteiskunnan moraalisääntöjen mukaan, vaan joissain tapauksissa epäillyn rikoksen takaa paljastuu väärinkäsitys.
Avainsanat: ideologia, imperialismi, keskiluokka, menneisyyden taakka, naiset, Sherlock Holmes, viktoriaaninen aika