Rentukasta rätvänään – kasvio lajintuntemuksen opetuksessa ja osana ympäristökasvatusta
KAULIO, ELISA; KASKIHALME, TANJA (2008)
KAULIO, ELISA
KASKIHALME, TANJA
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17783
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17783
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kasviota voidaan käyttää kasvilajintuntemuksen opetuksessa ja mitkä sen mahdollisuudet ovat ympäristökasvatuksessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli kasvien keruun palauttaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2004. Tarkastelun kohteena oli erään eteläsuomalaisen kunnan alakoulun luokka ja sen 31 oppilasta. Tutkimus toteutettiin opetusprojektina ja se rakentui kasvien keruun ja kasvion kokoamisen ympärille. Projekti alkoi huhtikuussa 2007 luokan oppilaiden ollessa viidennellä luokalla ja päättyi saman vuoden syyskuussa. Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi kasvilajintuntemuksen opetusta opettajien näkökulmasta kunnan muissa alakouluissa.
Tutkimuksessa selvitettiin kehittyikö oppilaiden kasvilajintuntemus kasvioprojektin aikana ja tapahtuiko projektin aikana muutosta oppilaiden luontoharrastuneisuudessa, asenteessa luontoa kohtaan, luonnontuntemuksessa sekä luontosuhteessa. Lisäksi tutkittiin, miten edellä mainitut asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja miten tytöt sekä pojat eroavat niissä toisistaan. Tutkimusraportissa esitellään kokonaisuudessaan kasvioprojektin suunnittelu, toteutus ja arviointi.
Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui kasvion ja ympäristökasvatuksen vaiheista suomalaisessa perusopetuksessa 1900-luvun alusta 2000-luvun puolelle. Ympäristökasvatusta jäsennettiin Palmerin ja Nealin Ympäristökasvatuksen mallin avulla. Projektiopiskelun lisäksi tarkasteltiin verkko-opiskelua, koska projekti toteutettiin osin verkossa. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa oli Mixed Methods ja siinä yhdistyivät sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät. Tutkimusaineistoon kuuluivat kyselylomakkeet, tutkijoiden havainnot ja muu projektissa tuotettu materiaali. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, sisällön erittelyllä ja SPSS 14.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Tutkimus eteni toimintatutkimuksen tavoin ja se toteutettiin osittain produktiivisena tutkimuksena.
Tutkimuksen mukaan oppilaiden kasvilajintuntemus kehittyi kasvioprojektin aikana sekä tytöillä että pojilla. Oppilaiden luontoon liittyvissä käsityksissä tapahtui muutosta ainoastaan luontosuhteessa. Kasvilajintuntemustehtävän tulokset eivät olleet yhteydessä luontosuhteeseen eivätkä asenteeseen luontoa kohtaan. Muut oppilaiden luontoon liittyvät käsitykset olivat yhteydessä toisiinsa sekä kasvilajintuntemustehtävän tuloksiin. Oppilailla teetettyjen kyselylomakkeiden avoimet kysymykset toivat lisää tietoa oppilaiden luontokäsityksistä ja niiden avulla saatiin tietoa siitä, miten alakouluikäinen oppilas suhtautui luontoon.
Kasvioprojekti toteutettiin suunnitelman mukaan ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Projekti oli toteuttamiskelpoinen ja palveli hyvin kasvilajintuntemuksen opetusta. Verkko-opiskelu soveltui alakoulun biologian opetukseen. Kasvioprojektissa havaittiin kuitenkin kehitettävää, jotta se olisi toiminut paremmin osana perusopetuksen ympäristökasvatusta ja toteuttanut selkeämmin kestävän kehityksen ideologiaa.
Avainsanat: kasvit, lajinmääritys, opetussuunnitelma, projektioppiminen, verkko-opiskelu, ympäristökasvatus
Tutkimuksessa selvitettiin kehittyikö oppilaiden kasvilajintuntemus kasvioprojektin aikana ja tapahtuiko projektin aikana muutosta oppilaiden luontoharrastuneisuudessa, asenteessa luontoa kohtaan, luonnontuntemuksessa sekä luontosuhteessa. Lisäksi tutkittiin, miten edellä mainitut asiat ovat yhteydessä toisiinsa ja miten tytöt sekä pojat eroavat niissä toisistaan. Tutkimusraportissa esitellään kokonaisuudessaan kasvioprojektin suunnittelu, toteutus ja arviointi.
Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui kasvion ja ympäristökasvatuksen vaiheista suomalaisessa perusopetuksessa 1900-luvun alusta 2000-luvun puolelle. Ympäristökasvatusta jäsennettiin Palmerin ja Nealin Ympäristökasvatuksen mallin avulla. Projektiopiskelun lisäksi tarkasteltiin verkko-opiskelua, koska projekti toteutettiin osin verkossa. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa oli Mixed Methods ja siinä yhdistyivät sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät. Tutkimusaineistoon kuuluivat kyselylomakkeet, tutkijoiden havainnot ja muu projektissa tuotettu materiaali. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, sisällön erittelyllä ja SPSS 14.0 for Windows -tilasto-ohjelmalla. Tutkimus eteni toimintatutkimuksen tavoin ja se toteutettiin osittain produktiivisena tutkimuksena.
Tutkimuksen mukaan oppilaiden kasvilajintuntemus kehittyi kasvioprojektin aikana sekä tytöillä että pojilla. Oppilaiden luontoon liittyvissä käsityksissä tapahtui muutosta ainoastaan luontosuhteessa. Kasvilajintuntemustehtävän tulokset eivät olleet yhteydessä luontosuhteeseen eivätkä asenteeseen luontoa kohtaan. Muut oppilaiden luontoon liittyvät käsitykset olivat yhteydessä toisiinsa sekä kasvilajintuntemustehtävän tuloksiin. Oppilailla teetettyjen kyselylomakkeiden avoimet kysymykset toivat lisää tietoa oppilaiden luontokäsityksistä ja niiden avulla saatiin tietoa siitä, miten alakouluikäinen oppilas suhtautui luontoon.
Kasvioprojekti toteutettiin suunnitelman mukaan ja asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Projekti oli toteuttamiskelpoinen ja palveli hyvin kasvilajintuntemuksen opetusta. Verkko-opiskelu soveltui alakoulun biologian opetukseen. Kasvioprojektissa havaittiin kuitenkin kehitettävää, jotta se olisi toiminut paremmin osana perusopetuksen ympäristökasvatusta ja toteuttanut selkeämmin kestävän kehityksen ideologiaa.
Avainsanat: kasvit, lajinmääritys, opetussuunnitelma, projektioppiminen, verkko-opiskelu, ympäristökasvatus