Opettajan kokema opetussuunnitelmaprosessi peruskouluorganisaation kehittämistyön kuvaajana – case Hämeenlinna
TUOMAINEN, EVELIINA (2008)
TUOMAINEN, EVELIINA
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17772
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17772
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää opettajan kokemaa opetussuunnitelmaprosessia peruskouluorganisaation kuvaajana. Tutkimuksessa opetussuunnitelma nähdään koulun tärkeimpänä asiakirjana, joka laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken ollen keskeinen osa kouluorganisaation kehittämistyötä. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa yksi keskeisin tavoite on yhtenäinen perusopetus. Yhtenäinen perusopetus edellyttää uudenlaista yhteistyötä peruskouluorganisaation eri toimijoiden kesken asettaen uusia tavoitteita myös opetussuunnitelmatyölle.
Tutkimuksessa kohdeorganisaationa oli Hämeenlinnan Opetustoimen peruskouluyksikkö. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui peruskoulun opettajien avoimista kyselyistä keväällä 2007, opetussuunnitelmaprosessiin liittyvistä asiakirjoista sekä Opettaja-lehden artikkeleista vuosien 2003 ja 2006 välillä. Tarkoitukseni oli lisätä ymmärrystä peruskoulun eri opettajien kokemasta opetussuunnitelmaprosessista luoden näin ymmärrystä peruskouluorganisaation eri toimijoiden välisestä yhteistoiminnasta kehittämistyössä mahdollisuuksineen ja reunaehtoineen. Muistiot ja pöytäkirjat toimivat tukiaineistona muodostaen käsitystä opetussuunnitelmaprosessista hallinnon näkökulmasta. Opettaja-lehden artikkelit tutkimuksessa nähtiin opettajien valtakunnallisena äänenkannattajana.
Tutkimuksen mukaan opetussuunnitelmatyössä koettiin resurssien puute suurimmaksi ongelmaksi toteuttaessa opetussuunnitelmaprosessia ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toisaalta löyhät sidokset eri peruskouluorganisaation toimijoiden välillä vaikeutti yhteistyötä. Peruskouluorganisaatiossa esiintyi erilaisia odotuksia ja tavoitteita opetus-suunnitelman suhteen eri toimijoiden kesken vaikeuttaen yhteistyön sujumista ja kehittämistyöhön sitoutumista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että peruskouluorganisaatio on vanhoissa rakenteissa edelleen kiinni jakautuen vahvasti ala- ja yläkoulujen eri opettajaryhmiin sekä koulun ja hallinnon toimijoiden tasoihin. Aineen- ja luokanopettajien ajattelun eroavaisuus vaikuttaa mm. opettajuuden ymmärtämiseen ja sitä kautta opetussuunnitelmaprosessiin sekä peruskoulun kehittämistyöhön. Yhteistä eri opettajaryhmillä on kuitenkin kokemus kouluhallinnon ulkopuolisuudesta kyseenalaistamalla mm. yhteistyön olemassaoloa ja opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollisuutta. Tutustuminen eri kouluorganisaation osapuolten töihin mahdollisesti lisäisi ymmärrystä ja edistäisi yhteistyötä sekä helpottaisi kehittämistyötä. Toisaalta jo opettajakoulutuksessa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota yhtenäisen perusopetuksen problematiikkaan.
Asiasanat: kouluorganisaatio, peruskoulu, opetussuunnitelmaprosessi, opettajayhteisö, yhtenäinen perusopetus
Tutkimuksessa kohdeorganisaationa oli Hämeenlinnan Opetustoimen peruskouluyksikkö. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto koostui peruskoulun opettajien avoimista kyselyistä keväällä 2007, opetussuunnitelmaprosessiin liittyvistä asiakirjoista sekä Opettaja-lehden artikkeleista vuosien 2003 ja 2006 välillä. Tarkoitukseni oli lisätä ymmärrystä peruskoulun eri opettajien kokemasta opetussuunnitelmaprosessista luoden näin ymmärrystä peruskouluorganisaation eri toimijoiden välisestä yhteistoiminnasta kehittämistyössä mahdollisuuksineen ja reunaehtoineen. Muistiot ja pöytäkirjat toimivat tukiaineistona muodostaen käsitystä opetussuunnitelmaprosessista hallinnon näkökulmasta. Opettaja-lehden artikkelit tutkimuksessa nähtiin opettajien valtakunnallisena äänenkannattajana.
Tutkimuksen mukaan opetussuunnitelmatyössä koettiin resurssien puute suurimmaksi ongelmaksi toteuttaessa opetussuunnitelmaprosessia ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Toisaalta löyhät sidokset eri peruskouluorganisaation toimijoiden välillä vaikeutti yhteistyötä. Peruskouluorganisaatiossa esiintyi erilaisia odotuksia ja tavoitteita opetus-suunnitelman suhteen eri toimijoiden kesken vaikeuttaen yhteistyön sujumista ja kehittämistyöhön sitoutumista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että peruskouluorganisaatio on vanhoissa rakenteissa edelleen kiinni jakautuen vahvasti ala- ja yläkoulujen eri opettajaryhmiin sekä koulun ja hallinnon toimijoiden tasoihin. Aineen- ja luokanopettajien ajattelun eroavaisuus vaikuttaa mm. opettajuuden ymmärtämiseen ja sitä kautta opetussuunnitelmaprosessiin sekä peruskoulun kehittämistyöhön. Yhteistä eri opettajaryhmillä on kuitenkin kokemus kouluhallinnon ulkopuolisuudesta kyseenalaistamalla mm. yhteistyön olemassaoloa ja opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollisuutta. Tutustuminen eri kouluorganisaation osapuolten töihin mahdollisesti lisäisi ymmärrystä ja edistäisi yhteistyötä sekä helpottaisi kehittämistyötä. Toisaalta jo opettajakoulutuksessa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota yhtenäisen perusopetuksen problematiikkaan.
Asiasanat: kouluorganisaatio, peruskoulu, opetussuunnitelmaprosessi, opettajayhteisö, yhtenäinen perusopetus