Mestari Eckhartin mystiset käsitteet - fenomenologinen käännösteoria ja käsiteanalyysi
PIHLAJAMAA, KAI (2008)
PIHLAJAMAA, KAI
2008
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17762
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17762
Tiivistelmä
Tutkielmassa lähestytään mystiikan kielen erityispiirteitä kääntäjän näkökulmasta.
Mystiikka tarkoittaa Jumaluuden läsnäolon välitöntä kokemista. Mystikon puhe heijastelee kauttaaltaan tämän kokemisen erikoista laatua ja jopa järjenvastaisuutta. Mystikon käyttämät sanat ja käsitteet saattavat tästä johtuen kantaa sisällään erittäin vaikeasti tunnistettavia merkityksiä.
Tutkielmassa etsitään merkitystä saksalaisen Mestari Eckhartin (1260-1328) kahdelle käsitteelle: die Gelassenheit ja die Abgeschiedenheit. Käsiteanalyysien tarkoituksena on löytää soveliaat suomenkieliset sanat vastaamaan tämän keskiaikaisen mystikon omille käsitteilleen antamia merkityksiä.
Mystisiä käsitteitä kohdataan tutkielmassa tietoisella fenomenologis-hermeneuttisella lähestymistavalla, eli pyrkien avaamaan sanojen oma ilmiörakenne. Käytännössä lähestymistapa tarkoittaa sanan ilmiörakenteen tunnistamisen myötä tapahtuvaa käsitteen sisällön jäsentymistä ja käsitteellisen ymmärryksen muodostumista. Fenomenologisen tutkimuksen tavoite on tiedostaa, havaita ja reprodusoida tämä tapahtuma.
Käsiteanalyysien perustaksi luodaan fenomenologinen kääntämisen teoria, jonka pohjana on käsite-ilmiön rakenteen jäsentäminen ja tästä jäsennyksestä avautuvat yhteydet kääntämisen ilmiöön. Kääntämisen perusilmiöksi määritellään käsitteen muodostumisen tapahtuma: kääntäjän perustava mielen toiminto on käsitteen muodostaminen. Käsitteenmuodostamisen prosessi alkaa lähtötekstin käsitteen (käsitteiden) kohtaamisella ja tunnistamisella ja jatkuu käsitteen merkitystä kantavan käsitteen sisäisen rakenteen siirtämisellä kohdekieleen ja -tekstiin.
Ko. teorian, eli kääntämisen fenomenologisen käsitteenmuodostuksen prosessin vaiheet ovat: 1) Kohtaaminen 2) Tunnistaminen 3) Idean hahmottaminen 4) Käsitteen merkitystyminen 5) Sanan syntyminen. Teorian vaiheet saavat sisältönsä sanan (käsitteen) ilmiössä kohdattavien elementtien liikehdinnän ja keskinäisten suhteiden tarkkailusta.
Tutkielmaan luotu teoria on avaus kääntämisen tarkastelemiselle fenomenologisesta näkökulmasta. Teoriaa ei ole sidottu yksinomaan mystisten tai uskonnollisten tekstien kääntämiseen, sillä käsite-ilmiön luova kohtaaminen voi olla perusta mille tahansa käsitteelliselle työlle.
Tutkielman avainsanoja: kääntäminen, mystiikka, käsite, fenomenologia, hermeneutiikka, mieli, kohtaaminen, tunnistaminen.
Mystiikka tarkoittaa Jumaluuden läsnäolon välitöntä kokemista. Mystikon puhe heijastelee kauttaaltaan tämän kokemisen erikoista laatua ja jopa järjenvastaisuutta. Mystikon käyttämät sanat ja käsitteet saattavat tästä johtuen kantaa sisällään erittäin vaikeasti tunnistettavia merkityksiä.
Tutkielmassa etsitään merkitystä saksalaisen Mestari Eckhartin (1260-1328) kahdelle käsitteelle: die Gelassenheit ja die Abgeschiedenheit. Käsiteanalyysien tarkoituksena on löytää soveliaat suomenkieliset sanat vastaamaan tämän keskiaikaisen mystikon omille käsitteilleen antamia merkityksiä.
Mystisiä käsitteitä kohdataan tutkielmassa tietoisella fenomenologis-hermeneuttisella lähestymistavalla, eli pyrkien avaamaan sanojen oma ilmiörakenne. Käytännössä lähestymistapa tarkoittaa sanan ilmiörakenteen tunnistamisen myötä tapahtuvaa käsitteen sisällön jäsentymistä ja käsitteellisen ymmärryksen muodostumista. Fenomenologisen tutkimuksen tavoite on tiedostaa, havaita ja reprodusoida tämä tapahtuma.
Käsiteanalyysien perustaksi luodaan fenomenologinen kääntämisen teoria, jonka pohjana on käsite-ilmiön rakenteen jäsentäminen ja tästä jäsennyksestä avautuvat yhteydet kääntämisen ilmiöön. Kääntämisen perusilmiöksi määritellään käsitteen muodostumisen tapahtuma: kääntäjän perustava mielen toiminto on käsitteen muodostaminen. Käsitteenmuodostamisen prosessi alkaa lähtötekstin käsitteen (käsitteiden) kohtaamisella ja tunnistamisella ja jatkuu käsitteen merkitystä kantavan käsitteen sisäisen rakenteen siirtämisellä kohdekieleen ja -tekstiin.
Ko. teorian, eli kääntämisen fenomenologisen käsitteenmuodostuksen prosessin vaiheet ovat: 1) Kohtaaminen 2) Tunnistaminen 3) Idean hahmottaminen 4) Käsitteen merkitystyminen 5) Sanan syntyminen. Teorian vaiheet saavat sisältönsä sanan (käsitteen) ilmiössä kohdattavien elementtien liikehdinnän ja keskinäisten suhteiden tarkkailusta.
Tutkielmaan luotu teoria on avaus kääntämisen tarkastelemiselle fenomenologisesta näkökulmasta. Teoriaa ei ole sidottu yksinomaan mystisten tai uskonnollisten tekstien kääntämiseen, sillä käsite-ilmiön luova kohtaaminen voi olla perusta mille tahansa käsitteelliselle työlle.
Tutkielman avainsanoja: kääntäminen, mystiikka, käsite, fenomenologia, hermeneutiikka, mieli, kohtaaminen, tunnistaminen.