Lasten sosiaaliset suhteet iltapäiväkerhossa
TUOMISTO, HELI (2007)
TUOMISTO, HELI
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17602
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17602
Tiivistelmä
Lasten keskinäinen vuorovaikutus on hyvin vilkasta ja monimuotoista. Pärjätäkseen siinä lapsen tulee noudattaa ryhmän sääntöjä. Ryhmässä toimiminen sekä siinä pärjääminen edellyttävät lapselta hyviä sosiaalisia taitoja. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata lasten sosiaalista maailmaa iltapäiväkerhossa.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusote on etnografinen. Tutkimukseeni osallistui 32 lasta, jotka kävivät iltapäiväkerhossa. Tutkimuksen etiikka oli erittäin tärkeää ottaa huomioon aineistonkeruuvaiheessa, koska kyseessä on lapsitutkimus. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla ja havainnoimalla iltapäiväkerhon lapsia kevään 2006 aikana. Analyysivaiheessa käytin etnografian tukena grounded theorya, sillä metodologinen triangulaatio sekä edistää tutkimuksen luotettavuutta että sen avulla saa aineistosta enemmän.
Tutkimustulokset jakautuivat kolmeen eri osa-alueeseensa, joita ovat leikki, ystävyyssuhteet ja sosiaalinen asema. Leikki on perustana lasten sosiaaliselle maailmalle ja se vaikuttaa lasten suhteisiin joka tasolla. Leikkiin mukana pääsyssä ratkaisevana tekijänä ovat erilaiset leikkialoitteet. Leikin etenemiseen vaikuttavat leikin hierarkia sekä lasten keskinäiset suhteet. Vertaissuhteista tärkeimpiä ovat ystävyyssuhteet. Kerhon lasten välillä oli syviä ystävyyssuhteita, joita nimitän pariystävyydeksi. Suuri osa oli kuitenkin vaihteluystävyyksiä, joille tyypillistä oli parhaan kaverin vaihtuminen jopa päivittäin.
Lasten sosiaalinen asema kerhossa oli suhteellisen pysyvä ja lapset tiedostivat oman asemansa kohtalaisen hyvin. Lapset voitiin jakaa neljään eri kategoriaan sosiaalisen aseman mukaisesti. Kategoriat ovat huomaamattomat, hyökkääjät, sukkuloijat sekä johtajat. Huomaamattomille oli tyypillistä kaverittomuus, leikki yksinään sekä turvautuminen aikuisiin ristiriitatilanteissa. Hyökkääjillä oli yksi hyvä kaveri, jonka turvin he pääsivät mukaan leikkeihin. He käyttivät kielteisiä keinoja saadakseen tahtomansa eivätkä olleet haluttuja leikkikavereita. Sukkuloijat olivat taitavia leikkijöitä ja heidät otettiin mielellään leikkeihin mukaan. Heillä oli paljon ystäviä, mutta heidän sosiaaliset taitonsa eivät riittäneet johtajan asemaan. Johtajat olivat suosituimpia lapsia, joilla oli paljon kavereita. Kaikki halusivat olla heidän ystäviään ja he saivat valita sekä leikin että roolinsa siinä. Johtajat omasivat runsaasti hyvän kaverin tuntomerkkejä.
Asiasanat: lapsi, iltapäiväkerho, leikki, ystävyyssuhteet, sosiaalinen asema
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusote on etnografinen. Tutkimukseeni osallistui 32 lasta, jotka kävivät iltapäiväkerhossa. Tutkimuksen etiikka oli erittäin tärkeää ottaa huomioon aineistonkeruuvaiheessa, koska kyseessä on lapsitutkimus. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla ja havainnoimalla iltapäiväkerhon lapsia kevään 2006 aikana. Analyysivaiheessa käytin etnografian tukena grounded theorya, sillä metodologinen triangulaatio sekä edistää tutkimuksen luotettavuutta että sen avulla saa aineistosta enemmän.
Tutkimustulokset jakautuivat kolmeen eri osa-alueeseensa, joita ovat leikki, ystävyyssuhteet ja sosiaalinen asema. Leikki on perustana lasten sosiaaliselle maailmalle ja se vaikuttaa lasten suhteisiin joka tasolla. Leikkiin mukana pääsyssä ratkaisevana tekijänä ovat erilaiset leikkialoitteet. Leikin etenemiseen vaikuttavat leikin hierarkia sekä lasten keskinäiset suhteet. Vertaissuhteista tärkeimpiä ovat ystävyyssuhteet. Kerhon lasten välillä oli syviä ystävyyssuhteita, joita nimitän pariystävyydeksi. Suuri osa oli kuitenkin vaihteluystävyyksiä, joille tyypillistä oli parhaan kaverin vaihtuminen jopa päivittäin.
Lasten sosiaalinen asema kerhossa oli suhteellisen pysyvä ja lapset tiedostivat oman asemansa kohtalaisen hyvin. Lapset voitiin jakaa neljään eri kategoriaan sosiaalisen aseman mukaisesti. Kategoriat ovat huomaamattomat, hyökkääjät, sukkuloijat sekä johtajat. Huomaamattomille oli tyypillistä kaverittomuus, leikki yksinään sekä turvautuminen aikuisiin ristiriitatilanteissa. Hyökkääjillä oli yksi hyvä kaveri, jonka turvin he pääsivät mukaan leikkeihin. He käyttivät kielteisiä keinoja saadakseen tahtomansa eivätkä olleet haluttuja leikkikavereita. Sukkuloijat olivat taitavia leikkijöitä ja heidät otettiin mielellään leikkeihin mukaan. Heillä oli paljon ystäviä, mutta heidän sosiaaliset taitonsa eivät riittäneet johtajan asemaan. Johtajat olivat suosituimpia lapsia, joilla oli paljon kavereita. Kaikki halusivat olla heidän ystäviään ja he saivat valita sekä leikin että roolinsa siinä. Johtajat omasivat runsaasti hyvän kaverin tuntomerkkejä.
Asiasanat: lapsi, iltapäiväkerho, leikki, ystävyyssuhteet, sosiaalinen asema