L’argumentation dans des discours politiques défendant et s’opposant à la Constitution européenne lors du référendum en France
SEGURA, KATIA (2007)
SEGURA, KATIA
2007
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17598
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17598
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee argumentointia Euroopan Unionin perustuslakiesitystä koskevissa poliittisissa puheissa. Argumentointia on käytetty poliittisissa puheissa aina Aristoteleen ajoista lähtien ja sen merkitys on edelleen hyvin keskeinen. Argumentoinnin peruspiirteenä voidaan pitää yhden tai useamman argumentin esittämistä tietyn, halutun, päätelmän tai johtopäätöksen aikaansaamiseksi kuulijoissa. Argumentoinnin avulla pyritään siis vaikuttamaan kuulijan mielipiteisiin ja mahdollisesti saamaan aikaan haluttu toiminta esimerkiksi äänestää toivottua puoluetta. Tämän mahdollistamiseksi, argumentoijan on kyettävä kuvailemaan väitteensä tarkasti ja tunnettava se perin pohjin, tietääkseen tämän positiiviset ja negatiiviset puolet ja näin varautua väitteensä kohtaamalle arvostelulle.
Tutkimuksen lähtökohtana on käytetty Jean-Marie Le Pen’n perustuslakiesitystä vastustavaa ja Nicolas Sarkozyn puolustavaa puhetta. Puheet ovat Ranskassa 29.5.2005 järjestettyä kansanäänestystä edeltäneeltä kampanjalta, jonka aikana eri puolueiden järjestämät yleiset keskustelut herättivät monien mielenkiinnon. Puhutuimpia aiheita olivat muun muassa työttömyys, maahanmuutto sekä suvereenisuus. Laajaa huomiota herättivät myös erilaiset näkökannat jopa saman puolueen edustajien kesken. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puheiden argumentoinnin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä tunnistaa mahdollisia ominaispiirteitä tietyn puheen sisällä.
Puheita verrattaessa, argumentointi osoittautui yllättävän erilaiseksi, vaikka yhtäläisyyksiäkin oli havaittavissa. Huomattavimpana erona voidaan pitää Le Pen’n puheen menneisyysorientoituneisuutta ja yleistä negatiivisuutta kun taas Sarkozyn puhe keskittyy tulevaisuuteen ja on sävyltään huomattavasti myönteisempi. Osaksi nämä erot voivat selittyä puheiden vastakkaisista näkökulmista (perustuslakiesitystä vastustava ja puolustava puhe) mutta myös puhujan luonne ja hänen kykynsä mukautua yleisöönsä ovat tärkeitä tekijöitä puheiden argumentointia tutkittaessa.
Asiasanat: Ranska, argumentointi, retoriikka, poliittinen puhe, Le Pen, Sarkozy
Tutkimuksen lähtökohtana on käytetty Jean-Marie Le Pen’n perustuslakiesitystä vastustavaa ja Nicolas Sarkozyn puolustavaa puhetta. Puheet ovat Ranskassa 29.5.2005 järjestettyä kansanäänestystä edeltäneeltä kampanjalta, jonka aikana eri puolueiden järjestämät yleiset keskustelut herättivät monien mielenkiinnon. Puhutuimpia aiheita olivat muun muassa työttömyys, maahanmuutto sekä suvereenisuus. Laajaa huomiota herättivät myös erilaiset näkökannat jopa saman puolueen edustajien kesken. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puheiden argumentoinnin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä tunnistaa mahdollisia ominaispiirteitä tietyn puheen sisällä.
Puheita verrattaessa, argumentointi osoittautui yllättävän erilaiseksi, vaikka yhtäläisyyksiäkin oli havaittavissa. Huomattavimpana erona voidaan pitää Le Pen’n puheen menneisyysorientoituneisuutta ja yleistä negatiivisuutta kun taas Sarkozyn puhe keskittyy tulevaisuuteen ja on sävyltään huomattavasti myönteisempi. Osaksi nämä erot voivat selittyä puheiden vastakkaisista näkökulmista (perustuslakiesitystä vastustava ja puolustava puhe) mutta myös puhujan luonne ja hänen kykynsä mukautua yleisöönsä ovat tärkeitä tekijöitä puheiden argumentointia tutkittaessa.
Asiasanat: Ranska, argumentointi, retoriikka, poliittinen puhe, Le Pen, Sarkozy