Toimittajat kaaoksen kulttuurissa. Journalististen käytäntöjen, arvojen ja asenteiden muutos Suomen Tietotoimistossa
RAUTAVUORI, PIRITTA (2007)
RAUTAVUORI, PIRITTA
2007
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17558
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17558
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee journalistisen kulttuurin muutosta Suomen Tietotoimistossa 2000-luvulla. Tarkoituksenani on ollut STT:läisiä haastattelemalla selvittää, miten toimittajien työkäytännöt sekä heidän arvonsa ja asenteensa ovat muuttuneet.
Tutkimusmetodina oli teemahaastattelu. Tein keväällä 2007 yhteensä 11 haastattelua, joissa kävin toimittajien kanssa läpi neljää teemaa: Ylen ja STT:n yhteistyön päättyminen, juttuaiheiden priorisointi, juttujen versiointi ja teknologian kehitys.
Haastattelujen perusteella journalistinen kulttuuri on STT:ssä muuttunut ja toimittajat suhtautuvat muutokseen pääosin myönteisesti. Myönteisyyden taustalla on se, että toimittajat kokevat juttujen laadun STT:ssä parantuneen.
Työkäytäntöjen muutoksesta STT:ssä kertoo juttujen lisääntynyt versiointi eri välineisiin – internetiin, tv- ja radiokanaville sekä sanomalehdille. Versioinnin takia lyhyiden juttujen uutiskärjet ovat toimittajien mielestä aiempaa terävämpiä ja pitkät, seuraavan päivän lehtijutut mietitympiä.
Asenteiden ja arvojen muutoksesta kertoo puolestaan toimittajien myönteinen suhtautuminen yleisöön. Toimittajien mielestä STT:n journalismi on aiempaa yleisölähtöisempää, jutut ovat ymmärrettäviä ja aiheet koskettavat usein lukijoiden arkipäivää. Yleisölähtöisyyteen kietoutuu myös uutiskriteereiden muutos: kiinnostavuus ja viihteellisyys nousevat kriteereinä korkealle. Molemmat ovat ominaisuuksia, joita ei ole perinteisesti liitetty STT:n juttuihin.
Priorisointi nousi pintaan Ylen lähdön yhteydessä, jolloin juttuaiheiden aiempaa tiukempi karsiminen liittyi toimittajien määrän vähenemiseen. Priorisointi ei toimittajien mielestä kuitenkaan ole onnistunut. Syynä on se, ettei priorisoinnille ole selkänojaa, kuten selkeitä, uusia uutiskriteereitä. Työmäärä ei ole vähentynyt eikä myöskään vähäpätöisten juttujen määrä. Onnistuessaan priorisointi säästäisi työaikaa. Selkeät uutiskriteerit tukisivat lisäksi STT:n pyrkimystä tehdä yleisön kannalta entistä kiinnostavampia juttuja.
Journalismi on kiinteä osa yhteiskuntaa, ja journalistinen kulttuuri heijastaa yhteiskunnassa ja journalistisessa ympäristössä kulloinkin tapahtuvia muutoksia.
Länsimainen journalismi toimii nykyisin maailmassa, jota leimaavat informaation määrän valtava kasvu, informaatiovirran hallitsemattomuus ja uutiskilpailun kiristyminen. Uusi viestintäteknologia mahdollistaa maantieteelliset rajat ylittävän reaaliaikaisen viestinnän kellon ympäri. Yhteiskunnallisen konsensuksen murtuminen on puolestaan luonut kysyntää erilaisille aatteille ja mielipiteille, aiempaa monipuolisemmalle informaatiolle.
Asiasanat: journalismin sosiologia, journalistinen kulttuuri, muutos, kaaosparadigma, uutistoimisto, STT, internet
Tutkimusmetodina oli teemahaastattelu. Tein keväällä 2007 yhteensä 11 haastattelua, joissa kävin toimittajien kanssa läpi neljää teemaa: Ylen ja STT:n yhteistyön päättyminen, juttuaiheiden priorisointi, juttujen versiointi ja teknologian kehitys.
Haastattelujen perusteella journalistinen kulttuuri on STT:ssä muuttunut ja toimittajat suhtautuvat muutokseen pääosin myönteisesti. Myönteisyyden taustalla on se, että toimittajat kokevat juttujen laadun STT:ssä parantuneen.
Työkäytäntöjen muutoksesta STT:ssä kertoo juttujen lisääntynyt versiointi eri välineisiin – internetiin, tv- ja radiokanaville sekä sanomalehdille. Versioinnin takia lyhyiden juttujen uutiskärjet ovat toimittajien mielestä aiempaa terävämpiä ja pitkät, seuraavan päivän lehtijutut mietitympiä.
Asenteiden ja arvojen muutoksesta kertoo puolestaan toimittajien myönteinen suhtautuminen yleisöön. Toimittajien mielestä STT:n journalismi on aiempaa yleisölähtöisempää, jutut ovat ymmärrettäviä ja aiheet koskettavat usein lukijoiden arkipäivää. Yleisölähtöisyyteen kietoutuu myös uutiskriteereiden muutos: kiinnostavuus ja viihteellisyys nousevat kriteereinä korkealle. Molemmat ovat ominaisuuksia, joita ei ole perinteisesti liitetty STT:n juttuihin.
Priorisointi nousi pintaan Ylen lähdön yhteydessä, jolloin juttuaiheiden aiempaa tiukempi karsiminen liittyi toimittajien määrän vähenemiseen. Priorisointi ei toimittajien mielestä kuitenkaan ole onnistunut. Syynä on se, ettei priorisoinnille ole selkänojaa, kuten selkeitä, uusia uutiskriteereitä. Työmäärä ei ole vähentynyt eikä myöskään vähäpätöisten juttujen määrä. Onnistuessaan priorisointi säästäisi työaikaa. Selkeät uutiskriteerit tukisivat lisäksi STT:n pyrkimystä tehdä yleisön kannalta entistä kiinnostavampia juttuja.
Journalismi on kiinteä osa yhteiskuntaa, ja journalistinen kulttuuri heijastaa yhteiskunnassa ja journalistisessa ympäristössä kulloinkin tapahtuvia muutoksia.
Länsimainen journalismi toimii nykyisin maailmassa, jota leimaavat informaation määrän valtava kasvu, informaatiovirran hallitsemattomuus ja uutiskilpailun kiristyminen. Uusi viestintäteknologia mahdollistaa maantieteelliset rajat ylittävän reaaliaikaisen viestinnän kellon ympäri. Yhteiskunnallisen konsensuksen murtuminen on puolestaan luonut kysyntää erilaisille aatteille ja mielipiteille, aiempaa monipuolisemmalle informaatiolle.
Asiasanat: journalismin sosiologia, journalistinen kulttuuri, muutos, kaaosparadigma, uutistoimisto, STT, internet