Vliânie interferencii u finlândskih russkih, izučaûŝih finskij âzyk = Interferenssi suomea opiskelevilla Suomen venäläisillä
LEVANEN, ANNELI (2007)
LEVANEN, ANNELI
2007
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17545
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17545
Tiivistelmä
Toisen kielen oppiminen on mielenkiintoinen prosessi, joka tapahtuu osittain samalla tavalla kuin ensimmäisen eli äidinkielen omaksuminen. Toisen kielen oppimiseen sisältyy kuitenkin piirteitä, jotka puuttuvat äidinkielen omaksumisprosessista. Toisen kielen oppimiseen vaikuttavat monet taustatekijät, kuten äly, kyky, persoonallisuus, motivaatio, ikä ja äidinkieli. Äidinkielenä tässä tutkimuksessa on venäjä ja toisena eli opittavana kielenä suomi. Tutkimusten mukaan äidinkieli voi joko helpottaa tai vaikeuttaa toisen kielen oppimista. Äidinkielen helpottavaa vaikutusta kutsutaan positiiviseksi siirroksi ja vaikeuttavaa negatiiviseksi siirroksi eli interferenssiksi. Tutkimuksessani tarkastelen venäjän kielen negatiivista vaikutusta suomen kielen oppimiseen eli venäjän kielen rakenteiden ja sanaston virheellistä siirtoa suomen kieleen. Tutkimusongelman muodostaa kysymys siitä, millä kielen osa-alueilla venäjän kielen vaikutus näkyy selvimmin.
Tutkimus sai alkunsa venäjänkielisten opiskelijoiden puheessa ja teksteissä havaitsemistani virheellisistä ilmauksista, kuten minä autan äidille ja minä tiedän suomen kielen. Vaikka tutkijoiden mukaan yksi kieli ei voi vaikuttaa toisen kielen kieliopilliseen rakenteeseen, yllämainituista esimerkeistä näkyy selvästi venäjän kielen negatiivinen vaikutus sekä suomen kielen kielioppiin että sanastoon. Koska interferenssin ilmemiskenttä on suhteellisen laaja, keskityin tässä työssä lähinnä verbien rektioihin ja verbeihin, joiden suomenkielisen vastikkeen valitseminen on vaikeaa.
Vaikka teoriaosuudessa tarkastelen myös toisen kielen oppimiseen liittyviä asioita sekä kielen opetusta ja suomen kielen erikoispiirteitä toisena kielenä, tärkeimmän osan teoriasta muodostaa interferenssin käsite. Interferenssiteorioista esittelen J. Juhaszin teorian kontrastista ja sen puutteesta sekä A.E. Karlinskin teorian paradigmaattisesta ja syntagmaattisesta interferenssistä. Käytän näitä teorioita hyväkseni myös työn empiirisessä osassa, joka koostuu opiskelijoiden tekemien virheiden analysoinnista. Koehenkilöt olivat venäjänkielisiä suomen kielen opiskelijoita, joista 32 oli aikuisia ja 18 lapsia. He tekivät käännöstehtävän, johon oli sisällytetty mahdollisia kielioppiin ja sanastoon liittyviä virhekohtia. Virheitä löytyi yhteensä 914, noin 20% mahdollisista virhekohdista. Analysoin saatuja virheitä sekä kielensisäisen että kieltenvälisen interferenssin näkökulmasta. Virheiden esittely graafisessa muodossa havainnollisti myös tulosten vertailua. Tulokset vahvistivat oletusta, jonka mukaan venäjän kieli vaikuttaa suomen kielen oppimiseen ja sen vaikutus ilmenee ensisijaisesti sanastossa sekä verbirektioissa. Tulokset osoittivat myös lastenkin tekevän interferenssivirheitä. Lapsilla venäjän kielen vaikutus näkyy selvimmin sanastossa, kun taas aikuiset tekevät enemmän virheitä rektioissa. Äidinkielen ja iän lisäksi tuloksiin vaikutti myös mm. opiskelun pituus.
Yhteinen piirre lasten ja aikuisten tuloksissa oli se, että interferenssivirheet eivät katoa muiden virheiden hävitessä. Tästä voi päätellä, että interferenssivirheitä on vaikea poistaa ja siksi niihin tulisi suhtautua vakavasti. Opettajien tulisi mahdollisuuksien mukaan valmistaa materiaaleja kyseisiltä osa-alueilta ja tarjota niitä opiskelijoilleen esim. lisätehtävinä. Tutkimuksen otos oli suhteellisen pieni, mutta tulokset ovat suuntaa-antavia ja varmasti lisäävät yleistä kiinnostusta aiheeseen.
Avainsanat: kontrastiivinen tutkimus, interferenssi, suomen kieli, venäjän kieli, kielen omaksuminen
Tutkimus sai alkunsa venäjänkielisten opiskelijoiden puheessa ja teksteissä havaitsemistani virheellisistä ilmauksista, kuten minä autan äidille ja minä tiedän suomen kielen. Vaikka tutkijoiden mukaan yksi kieli ei voi vaikuttaa toisen kielen kieliopilliseen rakenteeseen, yllämainituista esimerkeistä näkyy selvästi venäjän kielen negatiivinen vaikutus sekä suomen kielen kielioppiin että sanastoon. Koska interferenssin ilmemiskenttä on suhteellisen laaja, keskityin tässä työssä lähinnä verbien rektioihin ja verbeihin, joiden suomenkielisen vastikkeen valitseminen on vaikeaa.
Vaikka teoriaosuudessa tarkastelen myös toisen kielen oppimiseen liittyviä asioita sekä kielen opetusta ja suomen kielen erikoispiirteitä toisena kielenä, tärkeimmän osan teoriasta muodostaa interferenssin käsite. Interferenssiteorioista esittelen J. Juhaszin teorian kontrastista ja sen puutteesta sekä A.E. Karlinskin teorian paradigmaattisesta ja syntagmaattisesta interferenssistä. Käytän näitä teorioita hyväkseni myös työn empiirisessä osassa, joka koostuu opiskelijoiden tekemien virheiden analysoinnista. Koehenkilöt olivat venäjänkielisiä suomen kielen opiskelijoita, joista 32 oli aikuisia ja 18 lapsia. He tekivät käännöstehtävän, johon oli sisällytetty mahdollisia kielioppiin ja sanastoon liittyviä virhekohtia. Virheitä löytyi yhteensä 914, noin 20% mahdollisista virhekohdista. Analysoin saatuja virheitä sekä kielensisäisen että kieltenvälisen interferenssin näkökulmasta. Virheiden esittely graafisessa muodossa havainnollisti myös tulosten vertailua. Tulokset vahvistivat oletusta, jonka mukaan venäjän kieli vaikuttaa suomen kielen oppimiseen ja sen vaikutus ilmenee ensisijaisesti sanastossa sekä verbirektioissa. Tulokset osoittivat myös lastenkin tekevän interferenssivirheitä. Lapsilla venäjän kielen vaikutus näkyy selvimmin sanastossa, kun taas aikuiset tekevät enemmän virheitä rektioissa. Äidinkielen ja iän lisäksi tuloksiin vaikutti myös mm. opiskelun pituus.
Yhteinen piirre lasten ja aikuisten tuloksissa oli se, että interferenssivirheet eivät katoa muiden virheiden hävitessä. Tästä voi päätellä, että interferenssivirheitä on vaikea poistaa ja siksi niihin tulisi suhtautua vakavasti. Opettajien tulisi mahdollisuuksien mukaan valmistaa materiaaleja kyseisiltä osa-alueilta ja tarjota niitä opiskelijoilleen esim. lisätehtävinä. Tutkimuksen otos oli suhteellisen pieni, mutta tulokset ovat suuntaa-antavia ja varmasti lisäävät yleistä kiinnostusta aiheeseen.
Avainsanat: kontrastiivinen tutkimus, interferenssi, suomen kieli, venäjän kieli, kielen omaksuminen