Tutkimuksesta tuotannontekijä? - Euroopan unionin sääntely, julkinen tutkimusrahoitus ja tulosten hyödyntäminen
KÄPPI, LEENA (2007)
KÄPPI, LEENA
2007
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17542
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17542
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin sääntelyä sekä julkisen tutkimusrahoituksen ohjausmekanismeja tutkimus- ja teknologiapoliittisten tavoitteiden valossa. Eurooppalainen tutkimusalue on alue, jossa tutkimus ja tutkijat liikkuvat vapaasti, ja jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat tutkimusyhteiskumppaneina. Eurooppalainen elinkeinoelämä, mm. pk-yritykset, hyötyvät tieteen uusimmista innovaatioista. Tieteen tulokset ohjautuvat eurooppalaisen yhteiskunnan hyödyksi. Tieteellinen tutkimus ei vain sivistä ja kasvata tietopääomaa, vaan lisää työllisyyttä, eurooppalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä. Julkista tutkimusrahoitusta ohjataan määrätietoisesti yhteiskunnallisia tavoitteita edistävään suuntaan. Eurooppalainen yliopisto on tietoyhteiskuntaan tähtäävän muutoksen keskeinen mahdollistaja ja tutkimusta tekevä tutkija sen keskeinen, motivoitava resurssi.
Tutkielman tarkoituksena on oikeusdogmaattisesti tarkastella unionin oikeuden ohjausvaikutusta sekä tutkimuksen muuttunutta roolia yhteiskunnan etua palvelevana tekijänä. Aiheen tarkastelu aloitetaan unionin oikeusjärjestelmän luonteen ja rakenteen tarkastelusta, koska kokonaisuuden hahmottamiseksi on kyettävä ymmärtämään EU-oikeuden tavoitteelliset ja funktionaaliset lähtökohdat. Unionin oikeudelle on tyypillistä EU-oikeuden ja jäsenvaltioiden oikeuden tiivis vuorovaikutussuhde, mikä johtaa oikeusjärjestelmän monikerroksisuuteen. Oikeudellisen sääntelyn desentralisaatiosta johtuu, että sääntelyyn osallistuu useita eri toimijatahoja, jotka eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Oikeusjärjestys on korostuneesti jatkuvassa muutostilassa ja monimutkaistuvan sääntelyn ohjausvälineinä käytetään uusia lainsäädäntöinstrumentteja, kuten puite-, yhteis- ja itsesääntelyä. Oikeusperiaatteet täydentävät oikeudellisia aukkokohtia. Perus- ja ihmisoikeudet ovat EU-oikeuden tunnustamia oikeusperiaatteita.
Lisäksi asiaa lähestytään tieteen vapausoikeuksien sisältöä ja ulottuvuutta tarkastelevalta näkökannalta. Tässä yhteydessä tarkastellaan julkisen tutkimusrahoituksen ohjausvaikutusta sekä yksittäisen tutkijan että tiedeyhteisön kohdalla eurooppalaisessa oikeudellisessa tulkintakontekstissa. Tutkimus on oikeuspolitiikkaa sivuavista lähtökohdistaan huolimatta oikeusdogmaattinen ja tarkastelee kokonaisuutta melko yleiseltä tasolta. EU:n puiteohjelmat toteuttavat Eurooppa-neuvoston asettamia strategisia poliittisia tavoitteita. Tutkimus- ja teknologiapolitiikka on tietoyhteiskuntaan nopeasti siirtyvässä Euroopassa tärkeä yhteiskuntapolitiikan ohjausväline, kun valtio haluaa määrätä, millaista tutkimusta toteutetaan ja rahoitetaan tai kun tutkimus halutaan valjastaa yhteiskunnan etua palvelevaksi tuotantovälineeksi.
Avainsanat: unionin sääntely, tieteen vapaus, tutkimus, julkinen tutkimusrahoitus, tulosten hyödyntäminen
Tutkielman tarkoituksena on oikeusdogmaattisesti tarkastella unionin oikeuden ohjausvaikutusta sekä tutkimuksen muuttunutta roolia yhteiskunnan etua palvelevana tekijänä. Aiheen tarkastelu aloitetaan unionin oikeusjärjestelmän luonteen ja rakenteen tarkastelusta, koska kokonaisuuden hahmottamiseksi on kyettävä ymmärtämään EU-oikeuden tavoitteelliset ja funktionaaliset lähtökohdat. Unionin oikeudelle on tyypillistä EU-oikeuden ja jäsenvaltioiden oikeuden tiivis vuorovaikutussuhde, mikä johtaa oikeusjärjestelmän monikerroksisuuteen. Oikeudellisen sääntelyn desentralisaatiosta johtuu, että sääntelyyn osallistuu useita eri toimijatahoja, jotka eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Oikeusjärjestys on korostuneesti jatkuvassa muutostilassa ja monimutkaistuvan sääntelyn ohjausvälineinä käytetään uusia lainsäädäntöinstrumentteja, kuten puite-, yhteis- ja itsesääntelyä. Oikeusperiaatteet täydentävät oikeudellisia aukkokohtia. Perus- ja ihmisoikeudet ovat EU-oikeuden tunnustamia oikeusperiaatteita.
Lisäksi asiaa lähestytään tieteen vapausoikeuksien sisältöä ja ulottuvuutta tarkastelevalta näkökannalta. Tässä yhteydessä tarkastellaan julkisen tutkimusrahoituksen ohjausvaikutusta sekä yksittäisen tutkijan että tiedeyhteisön kohdalla eurooppalaisessa oikeudellisessa tulkintakontekstissa. Tutkimus on oikeuspolitiikkaa sivuavista lähtökohdistaan huolimatta oikeusdogmaattinen ja tarkastelee kokonaisuutta melko yleiseltä tasolta. EU:n puiteohjelmat toteuttavat Eurooppa-neuvoston asettamia strategisia poliittisia tavoitteita. Tutkimus- ja teknologiapolitiikka on tietoyhteiskuntaan nopeasti siirtyvässä Euroopassa tärkeä yhteiskuntapolitiikan ohjausväline, kun valtio haluaa määrätä, millaista tutkimusta toteutetaan ja rahoitetaan tai kun tutkimus halutaan valjastaa yhteiskunnan etua palvelevaksi tuotantovälineeksi.
Avainsanat: unionin sääntely, tieteen vapaus, tutkimus, julkinen tutkimusrahoitus, tulosten hyödyntäminen