Urheiluvalmentaja moraalikasvattajana - Valmentajien ja junioriurheilijoiden näkemyksiä moraalikasvatuksesta kilpahiihdossa
RUOHONEN.ELINA; KARJALAINEN, ANNI (2007)
RUOHONEN.ELINA
KARJALAINEN, ANNI
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17539
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17539
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmentajien ja junioriurheilijoiden näkemyksiä ja kokemuksia urheiluvalmentajasta moraalikasvattajana. Aiheen ajankohtaisuus ja merkityksellisyys korostuu postmodernina aikakautena, jolloin vallalla on eräänlainen arvorelativismi. Yhä nuoremmille annetaan valinnanvapautta individualismin nimissä, mutta toisaalta vaaditaan kuitenkin varhain itsenäisiä eettisiäkin ratkaisuja. Tämä ilmiö ulottuu myös urheilun eettiseen nykytilaan. Moraalikasvatus asettuu yhä tärkeämpään rooliin kasvatusvastuun jakautuessa kodin lisäksi myös koululle ja mahdollisesti harrastustoiminnan ohjaajille. Tutkimuksen päämääränä olikin tutkia juniorivalmennuksen mahdollisia moraalikasvatuksellisia ulottuvuuksia urheiluharrastuksessa. Tutkittava laji oli hiihto, jossa on viime vuosina jouduttu kohtaamaan eettisiä kysymyksiä esimerkiksi dopingrikkeiden vuoksi.
Tutkimusongelmaksi asettui ensinnäkin se, tarvitaanko moraalikasvatusta. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kokeeko valmentaja itsensä moraalikasvattajana, toimiiko tietoisesti ja miten mahdollinen moraalikasvattajuus ilmenee. Tätä ilmiötä tutkittiin myös valmennettavien näkemyksien kautta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko Lahden dopingskandaali vuonna 2001 vaikuttanut hiihtovalmennuksen eettisiin periaatteisiin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisista tieteenfilosofisista lähtökohdista käsin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin moraalin kehitystä Piagetin ja Kohlbergin teorioiden pohjalta, moraalikasvatusta, urheilun nykytilaa sekä urheiluvalmennusta. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli Puhakaisen kehon filosofiaan perustuva humanistis-dialoginen valmennus.
Aineisto kerättiin suullisten ja kirjallisten teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen kohteena oli kolme eri-ikäistä hiihtoseurassa toimivaa valmentajaa sekä heidän kuusi valmennettavaansa molemmat sukupuolet edustettuina. Valmennettavat olivat eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimus toteutettiin teoriasidonnaisesti teorian ja empirian käydessä tiivistä vuoropuhelua keskenään.
Tutkimus osoitti juniorivalmennuksen sisältävän moraalikasvatuksellisia ulottuvuuksia, mutta valmentajalla olevan monia mahdollisuuksia toimia moraalikasvattajana. Tutkittavien valmentajien kautta tutkimuksessa nousi esille kolme erilaista valmentajamoraalikasvattaja-tyyppiä kuvaamaan näitä mahdollisuuksia. Valmentajamoraalikasvattaja-tyypit olivat kannustava kaveruus, omaan pohdintaan ohjaaja ja mallioppimisen toteuttaja. Lahden dopingskandaalin vaikutukset eivät olleet tutkimuksen perusteella juurikaan ulottuneet hiihdon juniorivalmennukseen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa korostui moraalikasvatuksen tiedostamaton luonne ja toisaalta postmodernin ajan sille asettamat haasteet.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että juniorivalmentajalla on merkittävä rooli kasvavan ja urheilevan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Juniorivalmentajan tulisikin tiedostaa mahdollisuutensa moraalikasvatuksen toteuttajana ja tähän tulisi kiinnittää huomiota jo valmentajakoulutuksessa.
Avainsanat: moraali, etiikka, moraalikasvatus, eettinen kasvatus, valmennus, urheilu
Tutkimusongelmaksi asettui ensinnäkin se, tarvitaanko moraalikasvatusta. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kokeeko valmentaja itsensä moraalikasvattajana, toimiiko tietoisesti ja miten mahdollinen moraalikasvattajuus ilmenee. Tätä ilmiötä tutkittiin myös valmennettavien näkemyksien kautta. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko Lahden dopingskandaali vuonna 2001 vaikuttanut hiihtovalmennuksen eettisiin periaatteisiin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisista tieteenfilosofisista lähtökohdista käsin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin moraalin kehitystä Piagetin ja Kohlbergin teorioiden pohjalta, moraalikasvatusta, urheilun nykytilaa sekä urheiluvalmennusta. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli Puhakaisen kehon filosofiaan perustuva humanistis-dialoginen valmennus.
Aineisto kerättiin suullisten ja kirjallisten teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen kohteena oli kolme eri-ikäistä hiihtoseurassa toimivaa valmentajaa sekä heidän kuusi valmennettavaansa molemmat sukupuolet edustettuina. Valmennettavat olivat eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimus toteutettiin teoriasidonnaisesti teorian ja empirian käydessä tiivistä vuoropuhelua keskenään.
Tutkimus osoitti juniorivalmennuksen sisältävän moraalikasvatuksellisia ulottuvuuksia, mutta valmentajalla olevan monia mahdollisuuksia toimia moraalikasvattajana. Tutkittavien valmentajien kautta tutkimuksessa nousi esille kolme erilaista valmentajamoraalikasvattaja-tyyppiä kuvaamaan näitä mahdollisuuksia. Valmentajamoraalikasvattaja-tyypit olivat kannustava kaveruus, omaan pohdintaan ohjaaja ja mallioppimisen toteuttaja. Lahden dopingskandaalin vaikutukset eivät olleet tutkimuksen perusteella juurikaan ulottuneet hiihdon juniorivalmennukseen. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa korostui moraalikasvatuksen tiedostamaton luonne ja toisaalta postmodernin ajan sille asettamat haasteet.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että juniorivalmentajalla on merkittävä rooli kasvavan ja urheilevan lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa. Juniorivalmentajan tulisikin tiedostaa mahdollisuutensa moraalikasvatuksen toteuttajana ja tähän tulisi kiinnittää huomiota jo valmentajakoulutuksessa.
Avainsanat: moraali, etiikka, moraalikasvatus, eettinen kasvatus, valmennus, urheilu