"Informantit puhukoon puolestaan" - vertaileva tutkimus vankilan osastokokouksista nais-ja miesosastoilla
KELOVESI, TUIJA (2007)
KELOVESI, TUIJA
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17494
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17494
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on yhden organisaation, vankilan henkilökuntakokoukset, jotka ovat nimeltään osastokokouksia. Vankilan osastokokoukset tapahtuivat Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaan kuuluvassa keskusvankilassa ajanjaksona 19.04.1988 -30.11.2005. Osastokokousten perustamisen tarkoituksena oli siirtää päätöksentekovaltaa työntekijätasolle, vankilan osastoille. Tämän tutkimuksen aineiston keräsin lyhyellä ajanjaksolla vuosina 1991-1992 ja se koostui kahdesta naisten ja kahdesta miesten osastokokouksesta, joita tässä tutkielmassa kuvaan ja vertailen. Tutkimuksen ajoittumisen aikaan henkilökuntaa oli tuolloin 39 naistyöntekijää ja 44 miestyöntekijää vartijoina vankilan osastoilla. Osastokokousten loppumisen aiheutti Atk-järjestelmään tullut vankitetojärjestelmä ja siihen suoritettava lausuntomenettely.
Tutkimuksen tavoitteena oli tietää, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan vankilassa. Valitsin sosiaalisen todellisuuden ilmentäjäksi vankilan osastokokoukset. Mielenkiintoni kohteena oli osastokokoustoiminnassa henkilökunnan keskustelut. Tutkimuksessa henkilökunnan puhe oli toimintaa ja aikomukseni oli selvittää, miten asiakkaita ja heidän asioitaan käsitellään henkilökunnan kokouksissa. Lisäksi halusin tietää, miten naisten osastokokoukset erosivat miesten osastokokouksista. Naisten osastolla, missä luonnollisesti asiakkaat olivat naisvankeja, oli lähes pelkästään naisia työntekijöinä, kun taas miesosaston henkilökunta koostui pelkästään miessukupuolesta vankien ollessa myös miehiä. Rajasin aiheeni koskemaan osastokokouksissa henkilökunnan käsittelemiä vankien loma-anomuksia. Keräsin aineiston nauhoittamallla osastokokousten keskusteluja kaksi naisten osastolta ja kaksi miesten osastolta. Osastokokoukset kestivät n. 30-50 minuuttia. Purin nauhat sanatarkasti ja tästä tuli 40 sivua tekstiä.
Tutkimusmenetelmänä oli Straussin ja Corbinin kehittelemä perusteltu teoria eli Grounded Theory (GT), missä itse aineistosta johdetaan tutkimukselle teoria. GT:ssa puretaan auki ja käsitteellistetään havainto, lause tai kappale ja annetaan jokaiselle erilliselle tapahtumalla nimi, joka edustaa ilmiötä. Se on hyvin systemaattinen menetelmä. Tutkimusprosessissa ensi alkuun lähestyin aineistoani kysymällä siltä erilaisia kysymyksiä. Kysymykset systematisoivat sitä ja nostivat siitä eri tavalla vastauksia. GT:ssa tutkimuskysymys on esitystapa, joka kertoo mihin tutkimuksessa aiot pyrkiä. Haravoin eri osastokokouksissa samoina toistuvia ilmiöitä ja tapahtumia, joilla oli samoja ominaisuuksia niputtamalla ne käsitteet, jotka kuuluvat samaan ilmiöön yhteen. Tämä oli luokittelua. Sille luokalle, mitä se edustaa annetaan abstrakti nimi. Varsinaista tutkimusprosessia oli luokkien muodostaminen, joka vaati jonkin verran omaa kehittelyä ja luovuuden käyttöä. Tämän työn nimi ”Informantit puhukoon puolestaan” kyti mielessäni ohjaten tutkimusprosessiani. Perustellun teorian kehittäjät tähdentävät aineistoesimerkkien ottamista mukaan tekstiin. Tämä auttoi minua pysymään siinä asiassa, mitä tutkin.
Sain tutkimukseeni Straussin ja Corbinin perustellun teorian mukaan luokkia 10 kappaletta ja ne olivat loman perustelut, seikat loma-anomuksen taustalla, vankien arviointi, vankien sanktiointi, vankien epäily, toden todentaminen, vastuu, vitsailu, iva ja oman toiminnan arviointi. Vitsailu, iva ja oman toiminnan arviointi kuvasivat henkilökunnan puhetapoja. Luokkien syntymisen jälkeen seurasi niiden kuvaileminen, mitä ne ylipäätään pitivät sisällään sekä yleisellä tasolle vieminen. Luokkien loppuun tein omaa analyysiä aineistosta.
Myöhemmin taustoitin tutkielmaani vankilatutkimuksilla, jotka kuvasivat pelkästään miesvankeja, sukupuoleen liittyvillä tutkimuksilla ja muilla organisaatiotutkimuksilla. Keskustelututkimusten tapaisia tutkimuksia siitä, miten jonkun organisaation työntekijät puhuvat asiakkaistaan en juuri löytänyt.
Perustellun teorian avulla sain mielestäni kuvattua oikeasti vankilan osastokokousten autenttisuutta. Siitä, miten asiakkaita ja heidän asioitaan käsitellään osastokokouksissa aineisto antoi monenalaisia vastauksia. Tutkimukseni oli vertaileva, joten tulosten mukaan nais-ja miesosastot tekivät rinnakkain samaa työtä, mutta eri tavalla ja eroja löytyi myös osastojen käytännöistä. Toimijoina nais-ja miesvangit näyttäytyivät erilaisina. Tältä osin tutkimuksen teoria tukee aineistosta tekemiäni tulkintoja. Tutkimustuloksena läpi aineiston oli keskeisenä valtateema, joka oli eri muodoin havaittavaa valtaa viranomaisista asiakkaisiin päin. Tämä liittyy olennaisesti sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli tietää, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan vankilassa. Valitsin sosiaalisen todellisuuden ilmentäjäksi vankilan osastokokoukset. Mielenkiintoni kohteena oli osastokokoustoiminnassa henkilökunnan keskustelut. Tutkimuksessa henkilökunnan puhe oli toimintaa ja aikomukseni oli selvittää, miten asiakkaita ja heidän asioitaan käsitellään henkilökunnan kokouksissa. Lisäksi halusin tietää, miten naisten osastokokoukset erosivat miesten osastokokouksista. Naisten osastolla, missä luonnollisesti asiakkaat olivat naisvankeja, oli lähes pelkästään naisia työntekijöinä, kun taas miesosaston henkilökunta koostui pelkästään miessukupuolesta vankien ollessa myös miehiä. Rajasin aiheeni koskemaan osastokokouksissa henkilökunnan käsittelemiä vankien loma-anomuksia. Keräsin aineiston nauhoittamallla osastokokousten keskusteluja kaksi naisten osastolta ja kaksi miesten osastolta. Osastokokoukset kestivät n. 30-50 minuuttia. Purin nauhat sanatarkasti ja tästä tuli 40 sivua tekstiä.
Tutkimusmenetelmänä oli Straussin ja Corbinin kehittelemä perusteltu teoria eli Grounded Theory (GT), missä itse aineistosta johdetaan tutkimukselle teoria. GT:ssa puretaan auki ja käsitteellistetään havainto, lause tai kappale ja annetaan jokaiselle erilliselle tapahtumalla nimi, joka edustaa ilmiötä. Se on hyvin systemaattinen menetelmä. Tutkimusprosessissa ensi alkuun lähestyin aineistoani kysymällä siltä erilaisia kysymyksiä. Kysymykset systematisoivat sitä ja nostivat siitä eri tavalla vastauksia. GT:ssa tutkimuskysymys on esitystapa, joka kertoo mihin tutkimuksessa aiot pyrkiä. Haravoin eri osastokokouksissa samoina toistuvia ilmiöitä ja tapahtumia, joilla oli samoja ominaisuuksia niputtamalla ne käsitteet, jotka kuuluvat samaan ilmiöön yhteen. Tämä oli luokittelua. Sille luokalle, mitä se edustaa annetaan abstrakti nimi. Varsinaista tutkimusprosessia oli luokkien muodostaminen, joka vaati jonkin verran omaa kehittelyä ja luovuuden käyttöä. Tämän työn nimi ”Informantit puhukoon puolestaan” kyti mielessäni ohjaten tutkimusprosessiani. Perustellun teorian kehittäjät tähdentävät aineistoesimerkkien ottamista mukaan tekstiin. Tämä auttoi minua pysymään siinä asiassa, mitä tutkin.
Sain tutkimukseeni Straussin ja Corbinin perustellun teorian mukaan luokkia 10 kappaletta ja ne olivat loman perustelut, seikat loma-anomuksen taustalla, vankien arviointi, vankien sanktiointi, vankien epäily, toden todentaminen, vastuu, vitsailu, iva ja oman toiminnan arviointi. Vitsailu, iva ja oman toiminnan arviointi kuvasivat henkilökunnan puhetapoja. Luokkien syntymisen jälkeen seurasi niiden kuvaileminen, mitä ne ylipäätään pitivät sisällään sekä yleisellä tasolle vieminen. Luokkien loppuun tein omaa analyysiä aineistosta.
Myöhemmin taustoitin tutkielmaani vankilatutkimuksilla, jotka kuvasivat pelkästään miesvankeja, sukupuoleen liittyvillä tutkimuksilla ja muilla organisaatiotutkimuksilla. Keskustelututkimusten tapaisia tutkimuksia siitä, miten jonkun organisaation työntekijät puhuvat asiakkaistaan en juuri löytänyt.
Perustellun teorian avulla sain mielestäni kuvattua oikeasti vankilan osastokokousten autenttisuutta. Siitä, miten asiakkaita ja heidän asioitaan käsitellään osastokokouksissa aineisto antoi monenalaisia vastauksia. Tutkimukseni oli vertaileva, joten tulosten mukaan nais-ja miesosastot tekivät rinnakkain samaa työtä, mutta eri tavalla ja eroja löytyi myös osastojen käytännöistä. Toimijoina nais-ja miesvangit näyttäytyivät erilaisina. Tältä osin tutkimuksen teoria tukee aineistosta tekemiäni tulkintoja. Tutkimustuloksena läpi aineiston oli keskeisenä valtateema, joka oli eri muodoin havaittavaa valtaa viranomaisista asiakkaisiin päin. Tämä liittyy olennaisesti sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.