Katastrofi Katrina ja rodun representaatiot : Rotu Aamulehden ja Helsingin Sanomien Katrina-kuvastossa
ANUNDI, EEVA (2007)
ANUNDI, EEVA
2007
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17455
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17455
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani rodun esittämistä Yhdysvaltojen Louisianaa syksyllä 2005 kohdanneen Katrina-hirmumyrskyn valokuvallisissa representaatioissa. Tarkastelen sitä, miten suomalaiset lehdet Helsingin Sanomat ja Aamulehti esittivät katastrofi Katrinan kuvallisesti ja millaisissa rooleissa mustat ja valkoiset katastrofikuvissa esiintyivät.
Tutkin Helsingin Sanomien ja Aamulehden Katrina kuvastoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Sen lisäksi analysoin yksittäisiä representaatioita. Tutkimukseni aineisto koostuu Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä 29.8.2005–6.9.2005 julkaistuista ihmiskuvista.
Tutkin suomalaismediaa osana länsimediaa ja sen totuttuja tapoja kuvata eri rotuja. Rotu ei tässä ole biologinen vaan sosiaalinen kategoria, jonka avulla tietyt ihmisryhmät erotetaan toisista tiettyjen ulkonäöllisten seikkojen perusteella. Rotu toimii yhteiskunnassa ideologisesti. Rodullistaminen on prosessi, jossa erolla ja eron luonnollistamisella on suuri rooli.
Valokuvaan liitetty luonnollisuus ja realistisuus lisää kuvallisen representaation totuusarvoa. Valokuva nähdään yhä totuudenmukaisempana kuin esimerkiksi piirroskuva. Sillä on ideologista valtaa, joka on toteutuu kuvanlukuprosessissa. Näkökulmani valokuvaan on antiessentialistinen: valokuvaa sinänsä ei ole olemassa, vaan sen merkitykset rakentuvat kulttuurissa, ajassa ja paikassa. Kulttuurin visuaalisen todellisuuden säännönmukaisuuksia ja niihin kytkeytyvät merkityksiä kutsutaan visuaalisiksi järjestyksiksi. Visuaalisten järjestysten ja representaation merkityksen muodostumisen mekanismien tiedostaminen vaativat kuvanlukutaitoa.
Katrinan jälkipuinnissa puhuttiin Katrinan kolmasmaailmaisista piirteistä. Tutkimuksessani pureudun Katrinan kolmasmaailmaisuuden käsitteeseen kahdella tasolla: Katrina-kritiikissä ja tutkimissani representaatioissa. Yhtäältä Katrinan aiheuttaman kaaoksen ja yhteiskunnallisen epäjärjestyksen kritisoitiin olleen kuin kolmannesta maailmasta, toisaalta tutkimani Katrina-kuvasto heijasteli länsimedian tapaa kuvata kolmatta maailmaa.
Tutkimukseni tulokset tukevat aiempaa rodun tutkimuksen teoriaa. Siinä käy ilmi, että sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat kuvasivat Katrina-kuvastoissaan mustat ja valkoiset erilaisissa ja eriarvoisissa rooleissa. Mustat kuvattiin valkoisia useammin uhrin asemassa, ja lähes kaikki pelastajat olivat valkoisia. Mustat uhrit olivat valkoisia useammin lapsia ja vanhuksia ja heidät kuvattiin useammin passiivisessa ja autetun uhrin roolissa. Valkoiset uhrit olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aikuisia ja useimmiten aktiivisen uhrin roolissa. Mustuus kuvattiin kolmannen maailman ja valkoisuus lännen diskurssissa.
Asiasanat: Hirmumyrsky Katrina, rotu, valokuva, representaatio, visuaalinen järjestys, kolmas maailma, kolmasmaailmaisuus
Tutkin Helsingin Sanomien ja Aamulehden Katrina kuvastoa määrällisen sisällönanalyysin avulla. Sen lisäksi analysoin yksittäisiä representaatioita. Tutkimukseni aineisto koostuu Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä 29.8.2005–6.9.2005 julkaistuista ihmiskuvista.
Tutkin suomalaismediaa osana länsimediaa ja sen totuttuja tapoja kuvata eri rotuja. Rotu ei tässä ole biologinen vaan sosiaalinen kategoria, jonka avulla tietyt ihmisryhmät erotetaan toisista tiettyjen ulkonäöllisten seikkojen perusteella. Rotu toimii yhteiskunnassa ideologisesti. Rodullistaminen on prosessi, jossa erolla ja eron luonnollistamisella on suuri rooli.
Valokuvaan liitetty luonnollisuus ja realistisuus lisää kuvallisen representaation totuusarvoa. Valokuva nähdään yhä totuudenmukaisempana kuin esimerkiksi piirroskuva. Sillä on ideologista valtaa, joka on toteutuu kuvanlukuprosessissa. Näkökulmani valokuvaan on antiessentialistinen: valokuvaa sinänsä ei ole olemassa, vaan sen merkitykset rakentuvat kulttuurissa, ajassa ja paikassa. Kulttuurin visuaalisen todellisuuden säännönmukaisuuksia ja niihin kytkeytyvät merkityksiä kutsutaan visuaalisiksi järjestyksiksi. Visuaalisten järjestysten ja representaation merkityksen muodostumisen mekanismien tiedostaminen vaativat kuvanlukutaitoa.
Katrinan jälkipuinnissa puhuttiin Katrinan kolmasmaailmaisista piirteistä. Tutkimuksessani pureudun Katrinan kolmasmaailmaisuuden käsitteeseen kahdella tasolla: Katrina-kritiikissä ja tutkimissani representaatioissa. Yhtäältä Katrinan aiheuttaman kaaoksen ja yhteiskunnallisen epäjärjestyksen kritisoitiin olleen kuin kolmannesta maailmasta, toisaalta tutkimani Katrina-kuvasto heijasteli länsimedian tapaa kuvata kolmatta maailmaa.
Tutkimukseni tulokset tukevat aiempaa rodun tutkimuksen teoriaa. Siinä käy ilmi, että sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat kuvasivat Katrina-kuvastoissaan mustat ja valkoiset erilaisissa ja eriarvoisissa rooleissa. Mustat kuvattiin valkoisia useammin uhrin asemassa, ja lähes kaikki pelastajat olivat valkoisia. Mustat uhrit olivat valkoisia useammin lapsia ja vanhuksia ja heidät kuvattiin useammin passiivisessa ja autetun uhrin roolissa. Valkoiset uhrit olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aikuisia ja useimmiten aktiivisen uhrin roolissa. Mustuus kuvattiin kolmannen maailman ja valkoisuus lännen diskurssissa.
Asiasanat: Hirmumyrsky Katrina, rotu, valokuva, representaatio, visuaalinen järjestys, kolmas maailma, kolmasmaailmaisuus