Flytande text på nivåerna B1 och B2 ur textbindningens och ordföljdens synviklar
MUURONEN, TERHI (2007)
MUURONEN, TERHI
2007
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17398
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17398
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATURTUTKIELMA
Tutkielman aiheena on selvittää miten termi sujuvuus määritellään eurooppalaisessa viitekehyksessä B1 ja B2 taitotasoilla. Tavoitteena on selvittää mitkä termit ja elementit kuuluvat yhteen sujuvuuden kanssa sekä mikä tekee tekstistä sujuvan ja millä tavoilla sujuvuus tulee esiin materiaalissa. Sujuvuutta tutkin sanajärjestyksen ja tekstisidosten näkökulmista.
Varsinaisena aineistona tutkielmassa on noin 40 ruotsinkielistä ainekirjoitusta. Niiden kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston varsinaisia tutkinto-opiskelijoita. Lisäaineistona on kyselylomake, jossa pyysin kielenopettajia vastaamaan, miten he ymmärtävät termin sujuva teksti sekä mikä vastaajien mielestä tekee tekstistä sujuvan.
Teoriaosassa esittelen B1 ja B2 taitotasojen elementit, jotka mielestäni kuvaavat tekstin sujuvuutta. Näitä ovat: jäsennelty teksti, selkeästi jäsennelty yhtenäinen teksti, laaja sanavarasto sekä lauserakenteiden ja kielellisten keinojen tuntemus. Tutkimuksen teoreettisena taustana on Heikki Meriläisen virheanalyysi. Analyysissä on viisi pääkategoriaa, joista keskityn syntaktisiin virheisiin, koska sanajärjestyksen näkökulma kuuluu tähän kategoriaan.
Aineisto-osassa käsittelen materiaalia virheanalyysin mukaisesti. Tämän jälkeen keskityn sanajärjestysvirheisiin ja etsin teksteistä kahdenlaisia tekstisidoksia kuten viittaussuhteet, jolloin sama sana tai sen johdannainen sitoo tekstiä ja toiseksi sidossanat, jolloin tekstiä sidotaan esim. sanoilla myös, sekä, ja, kun taas, mutta, ja siksi että. Nämä on jaoteltu neljään ryhmään.
Tutkimustuloksina selviää, että sanajärjestysvirheitä on keskimäärin vain yksi tekstiä kohden. Jopa 37 % teksteistä on täysin virheettömiä sanajärjestyksen suhteen. Yleisimmät sanajärjestysvirheet päälauseissa koskevat predikaatteja ja sivulauseissa lauseadverbiaaleja kuten esim. aina, varmasti, nyt, ei ja usein. Viittaussuhteita teksteissä on keskimäärin kahdeksan. Neljässä tekstissä viittaussuhteita on kuusitoista tai enemmän ja kahdessa tekstissä niitä ei ole ollenkaan. Sidossanojen ehdottomasti yleisin sana on ja, myös koska sana esiintyy melko usein.
Avainsanat: Flytande text, felanalys, textbindning, referensbindning, satskonnektioner, ordföljd
Tutkielman aiheena on selvittää miten termi sujuvuus määritellään eurooppalaisessa viitekehyksessä B1 ja B2 taitotasoilla. Tavoitteena on selvittää mitkä termit ja elementit kuuluvat yhteen sujuvuuden kanssa sekä mikä tekee tekstistä sujuvan ja millä tavoilla sujuvuus tulee esiin materiaalissa. Sujuvuutta tutkin sanajärjestyksen ja tekstisidosten näkökulmista.
Varsinaisena aineistona tutkielmassa on noin 40 ruotsinkielistä ainekirjoitusta. Niiden kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston varsinaisia tutkinto-opiskelijoita. Lisäaineistona on kyselylomake, jossa pyysin kielenopettajia vastaamaan, miten he ymmärtävät termin sujuva teksti sekä mikä vastaajien mielestä tekee tekstistä sujuvan.
Teoriaosassa esittelen B1 ja B2 taitotasojen elementit, jotka mielestäni kuvaavat tekstin sujuvuutta. Näitä ovat: jäsennelty teksti, selkeästi jäsennelty yhtenäinen teksti, laaja sanavarasto sekä lauserakenteiden ja kielellisten keinojen tuntemus. Tutkimuksen teoreettisena taustana on Heikki Meriläisen virheanalyysi. Analyysissä on viisi pääkategoriaa, joista keskityn syntaktisiin virheisiin, koska sanajärjestyksen näkökulma kuuluu tähän kategoriaan.
Aineisto-osassa käsittelen materiaalia virheanalyysin mukaisesti. Tämän jälkeen keskityn sanajärjestysvirheisiin ja etsin teksteistä kahdenlaisia tekstisidoksia kuten viittaussuhteet, jolloin sama sana tai sen johdannainen sitoo tekstiä ja toiseksi sidossanat, jolloin tekstiä sidotaan esim. sanoilla myös, sekä, ja, kun taas, mutta, ja siksi että. Nämä on jaoteltu neljään ryhmään.
Tutkimustuloksina selviää, että sanajärjestysvirheitä on keskimäärin vain yksi tekstiä kohden. Jopa 37 % teksteistä on täysin virheettömiä sanajärjestyksen suhteen. Yleisimmät sanajärjestysvirheet päälauseissa koskevat predikaatteja ja sivulauseissa lauseadverbiaaleja kuten esim. aina, varmasti, nyt, ei ja usein. Viittaussuhteita teksteissä on keskimäärin kahdeksan. Neljässä tekstissä viittaussuhteita on kuusitoista tai enemmän ja kahdessa tekstissä niitä ei ole ollenkaan. Sidossanojen ehdottomasti yleisin sana on ja, myös koska sana esiintyy melko usein.
Avainsanat: Flytande text, felanalys, textbindning, referensbindning, satskonnektioner, ordföljd