Perhe sukupuoli-instituutiona. Perhekäsityksiä eduskunnan keskusteluissa parisuhdelaista ja hedelmöityshoitolaista
LUNDSTRÖM, SUSANNA (2007)
LUNDSTRÖM, SUSANNA
2007
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17396
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17396
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani eduskunnassa esiintyviä perhekäsityksiä. Tutkimuksen aineistona toimivat eduskunnassa käydyt keskustelut parisuhdelaista ja hedelmöityshoitolaista. Analysoin molemmat lainkäsittelyt erikseen. Molempien lakiesitysten kohdalla tarkastelen kolmen edustajan kautta keskusteluja kokonaisuudessaan. Valitsin nämä kolme edustajaa siten, että heidän käyttämänsä diskurssit perheestä ja parisuhteesta peilaavat koko käytyä keskustelua lakiesityksestä eduskunnassa. Parisuhdelain kohdalla tarkastelen Päivi Räsäsen, Kirsi Ojansuun ja Paula Lehtomäen puheenvuoroja. Hedelmöityshoitolain kohdalla käsittelen Päivi Räsäsen, Kirsi Ojansuun ja Inkeri Kerolan perhekäsityksiä.
Analysoin aineistoa diskurssianalyysin keinoin. Millaisin diskurssein perheestä ja parisuhteesta puhutaan eduskunnassa ja miten lapset sijoittuvat näihin perhekäsityksiin? Kysymys koskee myös oikeuksia: kenellä on oikeus lapseen (biologiseen/adoptoituun) ja onko lapsella joitain oikeuksia vanhempien suhteen, tai millaisilla perheillä on oikeus näkyvyyteen ja erilaisiin perhettä tukeviin ´riitteihin´ kuten häihin? Lisäksi tarkastelen yksityisen ja julkisen suhdetta. Missä määrin yksityistä säännellään julkisesti? Perhepolitiikallahan tuetaan toisia yksityisyyden muotoja toisten jäädessä marginaaliin. Millaisten perhekäsityksien varaan politiikka näissä keskusteluissa muotoutuu?
Ymmärrän tutkimuksessani sukupuolen rakentuvan performatiivisesti ja tarkastelen sukupuolta sosiaalisen konstruktion näkökulmasta. Tutkin työssäni perhekäsityksiä ennen kaikkea sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmasta. Yhtenä keskeisenä erotteluna toimii erottelu moderniin ja postmoderniin perhekäsitykseen. Molemmat lakiesitykset purkivat osaltaan modernia perheideaalia postmodernin perhekäsityksen vahvistuessa. Tutkimukseni ei silti tue kantaa, että modernista perhekäsityksestä oltaisiin siirrytty postmoderniin perhekäsitykseen. Nämä perhekäsitykset kulkevat sen sijaan rinta rinnan. Riippuu siitä, mistä suunnasta perhettä tarkastellaan ja millaisin diskurssein, kuinka tärkeäksi nähdään perustahakuinen moderni perheideaali. Täten ajatus, että suhteista olisi
tullut yhä enemmän puhtaan suhteen kaltaisia, pitää vain osittain paikkansa. Erilaisilla instituutioilla on edelleen tärkeä merkitys ihmisille.
Niin parisuhdelailla kuin hedelmöityshoitolaillakin luotiin oikeuksia. Rekisteröity parisuhde ulotti tiettyjä avioliittoon kuuluvia oikeuksia myös samaa sukupuolta oleviin parisuhteisiin. Samoin hedelmöityshoitolailla annettiin samat oikeudet kaikille naisilla avusteiseen lisääntymiseen riippumatta aviollisesta statuksesta. Kummankaan lakiesityksen kohdalla ei kuitenkaan voida puhua muutoksesta täysin postmoderniin ideaan perheestä vaan molemmissa lakiesityksissä kohdellaan edelleen eri tavoin erilaisia perheitä. Tietyillä diskursseilla tehdään mahdolliseksi tietyt yksilönoikeudet, toisten diskurssien tukiessa modernia perhemallia. Postmoderni perhekäsitys on edelleen vielä heikoilla silloin, kun puhutaan lapsiperheistä. Rekisteröidyissä parisuhteissa elävillä puolisoilla ei olekaan oikeutta yhteiseen lapseen sisäisen adoption tai adoption kautta, vaikka molemmat puolisot voivatkin erikseen adoptoida tai saada lapsen hedelmöityshoidoin, mikäli kyseessä on naispari. Niin parisuhdelaki kuin hedelmöityshoitolakikin kuitenkin luultavasti muuttavat osaltaan asenneilmastoa yhteiskunnassa erilaisia perheitä hyväksyvämpään suuntaan.
Asiasanat: rekisteröity parisuhde, hedelmöityshoidot, sukupuoli, perhekäsitys, perhe
Analysoin aineistoa diskurssianalyysin keinoin. Millaisin diskurssein perheestä ja parisuhteesta puhutaan eduskunnassa ja miten lapset sijoittuvat näihin perhekäsityksiin? Kysymys koskee myös oikeuksia: kenellä on oikeus lapseen (biologiseen/adoptoituun) ja onko lapsella joitain oikeuksia vanhempien suhteen, tai millaisilla perheillä on oikeus näkyvyyteen ja erilaisiin perhettä tukeviin ´riitteihin´ kuten häihin? Lisäksi tarkastelen yksityisen ja julkisen suhdetta. Missä määrin yksityistä säännellään julkisesti? Perhepolitiikallahan tuetaan toisia yksityisyyden muotoja toisten jäädessä marginaaliin. Millaisten perhekäsityksien varaan politiikka näissä keskusteluissa muotoutuu?
Ymmärrän tutkimuksessani sukupuolen rakentuvan performatiivisesti ja tarkastelen sukupuolta sosiaalisen konstruktion näkökulmasta. Tutkin työssäni perhekäsityksiä ennen kaikkea sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmasta. Yhtenä keskeisenä erotteluna toimii erottelu moderniin ja postmoderniin perhekäsitykseen. Molemmat lakiesitykset purkivat osaltaan modernia perheideaalia postmodernin perhekäsityksen vahvistuessa. Tutkimukseni ei silti tue kantaa, että modernista perhekäsityksestä oltaisiin siirrytty postmoderniin perhekäsitykseen. Nämä perhekäsitykset kulkevat sen sijaan rinta rinnan. Riippuu siitä, mistä suunnasta perhettä tarkastellaan ja millaisin diskurssein, kuinka tärkeäksi nähdään perustahakuinen moderni perheideaali. Täten ajatus, että suhteista olisi
tullut yhä enemmän puhtaan suhteen kaltaisia, pitää vain osittain paikkansa. Erilaisilla instituutioilla on edelleen tärkeä merkitys ihmisille.
Niin parisuhdelailla kuin hedelmöityshoitolaillakin luotiin oikeuksia. Rekisteröity parisuhde ulotti tiettyjä avioliittoon kuuluvia oikeuksia myös samaa sukupuolta oleviin parisuhteisiin. Samoin hedelmöityshoitolailla annettiin samat oikeudet kaikille naisilla avusteiseen lisääntymiseen riippumatta aviollisesta statuksesta. Kummankaan lakiesityksen kohdalla ei kuitenkaan voida puhua muutoksesta täysin postmoderniin ideaan perheestä vaan molemmissa lakiesityksissä kohdellaan edelleen eri tavoin erilaisia perheitä. Tietyillä diskursseilla tehdään mahdolliseksi tietyt yksilönoikeudet, toisten diskurssien tukiessa modernia perhemallia. Postmoderni perhekäsitys on edelleen vielä heikoilla silloin, kun puhutaan lapsiperheistä. Rekisteröidyissä parisuhteissa elävillä puolisoilla ei olekaan oikeutta yhteiseen lapseen sisäisen adoption tai adoption kautta, vaikka molemmat puolisot voivatkin erikseen adoptoida tai saada lapsen hedelmöityshoidoin, mikäli kyseessä on naispari. Niin parisuhdelaki kuin hedelmöityshoitolakikin kuitenkin luultavasti muuttavat osaltaan asenneilmastoa yhteiskunnassa erilaisia perheitä hyväksyvämpään suuntaan.
Asiasanat: rekisteröity parisuhde, hedelmöityshoidot, sukupuoli, perhekäsitys, perhe