Tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjaustaitojen ryhmäkuntoutuksen tuloksellisuus vanhempien ja opettajien arvioimana
VARHO, JARNA (2007)
VARHO, JARNA
2007
Psykologia - Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17385
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17385
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin TOTAKU-ryhmäkuntoutukseen osallistuvien lasten tarkkaavaisuus- ja toiminnanohjaustaidoissa tapahtuvia muutoksia vanhempien ja opettajien arvioimana yhden kuntoutuskauden aikana. Lisäksi selvitettiin muutosten yhteyttä tarkkaavaisuushäiriön luonteeseen, lasten ikään ja siihen, monettako vuotta he osallistuvat kuntoutukseen. Tarkkaavaisuus-, toiminnanohjaus- ja itsekontrollitaitoja tarkasteltiin vanhempien ja opettajien täyttämien arviointilomakkeiden (Conners’ Rating Scales-Revised ja Teacher’s Self-Control Rating Scale) avulla. Tutkimukseen osallistui 25 lasta, jotka olivat kuntoutuksen alkaessa iältään 6-11 –vuotiaita. Tutkimukseen sisällytettiin myös kahden lapsen kahden kuntoutuskauden seuranta.
Kuntoutuskauden alkaessa lasten käyttäytyminen oli sekä vanhempien että opettajien arvioiden mukaan keskimääräistä ongelmallisempaa muiden mitattujen piirteiden paitsi ahdistuneisuuden, perfektionismin ja kognitiivisten ongelmien suhteen. Alkumittauksessa vanhemmat arvioivat lasten käyttäytymisen ongelmallisemmaksi kuin opettajat. Kuntoutuskauden aikana lasten käyttäytymisessä tapahtui kehitystä sekä vanhempien että opettajien arvioimana. Ainoastaan vanhempien arvioinneissa lasten ADHD:n riski ja yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet olivat vähentyneet tilastollisesti merkitsevästi. Opettajien mukaan toista vuotta kuntoutukseen osallistuneiden lasten yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet, hyperaktiivisuus, levottomuus ja impulsiivisuus olivat vähentyneet enemmän kuin ensimmäistä vuotta osallistuneiden. Yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet olivat lisäksi vähentyneet opettajien mukaan muilla ikäryhmillä paitsi 8-vuotiailla. Lasten itsekontrollitaidoissa ei tapahtunut kuntoutuskauden aikana merkitsevää muutosta, mutta kehityssuunta oli myönteinen. Vanhempien ja opettajien arviot lasten käyttäytymisestä olivat ennen kuntoutusta samansuuntaiset, mutta kuntoutuksen jälkeen yhteys ei ollut enää niin selvä.
Asiasanat: tarkkaavaisuus, tarkkaavaisuushäiriö, kuntoutus, lapset, vanhempien ja opettajien arviot
Kuntoutuskauden alkaessa lasten käyttäytyminen oli sekä vanhempien että opettajien arvioiden mukaan keskimääräistä ongelmallisempaa muiden mitattujen piirteiden paitsi ahdistuneisuuden, perfektionismin ja kognitiivisten ongelmien suhteen. Alkumittauksessa vanhemmat arvioivat lasten käyttäytymisen ongelmallisemmaksi kuin opettajat. Kuntoutuskauden aikana lasten käyttäytymisessä tapahtui kehitystä sekä vanhempien että opettajien arvioimana. Ainoastaan vanhempien arvioinneissa lasten ADHD:n riski ja yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet olivat vähentyneet tilastollisesti merkitsevästi. Opettajien mukaan toista vuotta kuntoutukseen osallistuneiden lasten yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet, hyperaktiivisuus, levottomuus ja impulsiivisuus olivat vähentyneet enemmän kuin ensimmäistä vuotta osallistuneiden. Yhdistelmätyyppisen tarkkaavaisuushäiriön piirteet olivat lisäksi vähentyneet opettajien mukaan muilla ikäryhmillä paitsi 8-vuotiailla. Lasten itsekontrollitaidoissa ei tapahtunut kuntoutuskauden aikana merkitsevää muutosta, mutta kehityssuunta oli myönteinen. Vanhempien ja opettajien arviot lasten käyttäytymisestä olivat ennen kuntoutusta samansuuntaiset, mutta kuntoutuksen jälkeen yhteys ei ollut enää niin selvä.
Asiasanat: tarkkaavaisuus, tarkkaavaisuushäiriö, kuntoutus, lapset, vanhempien ja opettajien arviot