” EI MÄÄRÄLLÄ VAAN LAADULLA” - Matemaattinen lahjakkuus ja lahjakkaan oppilaan eriyttäminen matematiikan opettajien näkökulmasta
VIROLAINEN, KAISU; KAARTINEN, HEIDI (2007)
VIROLAINEN, KAISU
KAARTINEN, HEIDI
2007
Opettajan pedagogiset opinnot - Subject Teacher's Pedagogical Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17374
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17374
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää matematiikan aineenopettajien ajatuksia matemaattisesti lahjakkaasta oppilaasta ja hänen eriyttämisestään. Lisäksi kartoitamme opettajien ajatuksia matemaattisesti lahjakkaille suunnatuista luokista ja kouluista.
Aineiston keräsimme kyselylomakkeilla eri kouluilla työskenteleviltä matematiikan opettajilta. Kyselylomakkeet sisälsivät avoimia kysymyksiä ja aineistomme on täten kvalitatiivinen. Tämä puoltaa edelleen fenomenografian valitsemista tutkimukselliseksi lähestymistavaksi. Tutkielmamme teoriaosuudessa käsittelemme lahjakkuutta, matemaattista lahjakkuutta, sukupuolen vaikutusta matemaattiseen lahjakkuuteen, eriyttämisen lähtökohtia sekä eriyttämistä.
Tuloksistamme selviää opettajien positiivinen suhtautuminen lahjakkaan oppilaan eriyttämistä kohtaan. Erityiskoulut eivät silti saa kovin suurta kannatusta. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan tunnistaminen koetaan haastavaksi tehtäväksi, mutta sitä ei pidetä mahdottomana. Opetusta haluttaisiin eriyttää myös lahjakkaiden oppilaiden suuntaan, mutta se ei valitettavasti ole yleensä mahdollista. Saamamme tulokset osoittavat resurssien riittämättömyyden olevan pääsyynä sille, että lahjakkaan oppilaan yksilöllinen huomioiminen on joskus lähes mahdotonta.
Avainsanat: matemaattinen lahjakkuus, eriyttäminen, avoimet kysymykset, fenomenografia
Aineiston keräsimme kyselylomakkeilla eri kouluilla työskenteleviltä matematiikan opettajilta. Kyselylomakkeet sisälsivät avoimia kysymyksiä ja aineistomme on täten kvalitatiivinen. Tämä puoltaa edelleen fenomenografian valitsemista tutkimukselliseksi lähestymistavaksi. Tutkielmamme teoriaosuudessa käsittelemme lahjakkuutta, matemaattista lahjakkuutta, sukupuolen vaikutusta matemaattiseen lahjakkuuteen, eriyttämisen lähtökohtia sekä eriyttämistä.
Tuloksistamme selviää opettajien positiivinen suhtautuminen lahjakkaan oppilaan eriyttämistä kohtaan. Erityiskoulut eivät silti saa kovin suurta kannatusta. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan tunnistaminen koetaan haastavaksi tehtäväksi, mutta sitä ei pidetä mahdottomana. Opetusta haluttaisiin eriyttää myös lahjakkaiden oppilaiden suuntaan, mutta se ei valitettavasti ole yleensä mahdollista. Saamamme tulokset osoittavat resurssien riittämättömyyden olevan pääsyynä sille, että lahjakkaan oppilaan yksilöllinen huomioiminen on joskus lähes mahdotonta.
Avainsanat: matemaattinen lahjakkuus, eriyttäminen, avoimet kysymykset, fenomenografia