E-kirjat kirjastojen kokoelmissa - uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa
KORKEILA, SIRKKA-LIISA (2007)
KORKEILA, SIRKKA-LIISA
2007
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17359
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17359
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään e-kirjojen käyttöönottoa suomalaisissa kirjastoissa. Tarkasteltavana on e-kirjojen omaksuminen kirjastoihin, niiden integroituminen painetun kokoelman rinnalle ja kysymys e-kirjojen elinkelpoisuudesta innovaationa. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat e-kirja tarkasteltuna käytön ja tulevaisuusnäkökulman kautta, kirjastojen kokoelmapolitiikka, jossa erityisesti elektronisen ja painetun aineiston integrointi on kiinnostavaa sekä innovaation diffuusio, joka auttaa selvitettäessä e-kirjojen leviämistä ja niiden omaksumista kirjastoihin.
Tutkielman kirjallisuusosiossa esiteltyjen käsitteiden ja tutkimusten avulla muodostettiin tausta empiiriselle tutkimukselle. Empiirinen aineisto koottiin verkkolomakekyselyllä kesäkuussa 2007. Kysely lähetettiin 514 suomalaiseen kirjastoon. Kysely osoitettiin kaikille kirjastosektoreille: yleisiin kirjastoihin, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoihin sekä erikoiskirjastoihin.
Tutkimuksen perusteella e-kirjoja oli hiukan yli puolessa suomalaisista kirjastoista. Yleisimmin e-kirjoja oli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa ja selvästi harvimmin yleisissä kirjastoissa. Yleisiin kirjastoihin sopivaa aineistoa on ollut toistaiseksi vähän saatavilla. E-kirjojen hankintabuumi oli vuosina 2002–2004. Niiden käyttöönotossa on koettu jonkin verran teknisiä hankaluuksia, mikä voi johtua e-kirjojen ominaisuuksien vähäisestä tuntemuksesta. Opastuksen ja viestinnän merkitys korostuu e-aineiston käyttöönottovaiheessa, samoin monipuolinen ammattitaito. Koetuista vaikeuksista huolimatta varsinkin henkilökunta suhtautui e-kirjoihin myönteisesti. Asiakkaiden kiinnostus e-kirjoihin oli erityisesti yleisissä kirjastoissa vähäisempää.
E-kirjojen integroituminen kokoelmapolitiikkaan on tutkimuksen perusteella kirjastoissa kesken, sillä e-aineistot mainitaan ani harvojen kirjastojen kokoelmapolitiikassa. Kirjastoissa e-kirjojen valintakriteereistä painotettiin sisältöä, asiakkaiden tarpeita, hintaa ja käyttöoikeuksien sopivuutta. Etäkäyttöä suosittiin. E-kirjat hankitaan mieluiten kertaostoina nimekkeittäin, mutta muutkin lisenssimallit saivat kannatusta. Kyselyyn vastanneista kirjastoista 13,6 %:ssa oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. Kirjastoissa ei ollut siis yleisesti panostettu näihin tehtäviin, mutta tutkimuksen mukaan yliopistokirjastoissa tilanne oli tässä suhteessa paras paras.
E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin optimistisesti. Vastaajien mielestä e-kirjojen käyttö lisääntyy, niiden ominaisuudet kehittyvät ja e-kirjanimikkeitä tulee markkinoille yhä enemmän.
Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt suomalaisiin kirjastoihin useita kanavia pitkin. Innovaation omaksumista on heikentänyt koettu käytön hankaluus ja monimutkaisuus sekä se, että e-kirjoja ei ole aina voitu kokeilla etukäteen. Vertailussa painettuihin nähden e-kirjojen eduiksi osoittautuivat parempi tavoitettavuus, pienemmät varastointikustannukset ja tiedon parempi ajantasaisuus. Mitä enemmän etuja e-kirjoissa nähdään, sitä varmemmin ne yleistyvät. Kyselyn tulosten ja kirjallisuuden perusteella e-kirjat eivät kuitenkaan ole syrjäyttämässä painettuja kirjoja vaan ne nähdään pikemminkin rinnakkaisina aineistotyyppeinä.
ASIASANAT (YSA): sähkökirjat, sähköiset julkaisut, kirjastot, innovaatiot
Tutkielman kirjallisuusosiossa esiteltyjen käsitteiden ja tutkimusten avulla muodostettiin tausta empiiriselle tutkimukselle. Empiirinen aineisto koottiin verkkolomakekyselyllä kesäkuussa 2007. Kysely lähetettiin 514 suomalaiseen kirjastoon. Kysely osoitettiin kaikille kirjastosektoreille: yleisiin kirjastoihin, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoihin sekä erikoiskirjastoihin.
Tutkimuksen perusteella e-kirjoja oli hiukan yli puolessa suomalaisista kirjastoista. Yleisimmin e-kirjoja oli ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa ja selvästi harvimmin yleisissä kirjastoissa. Yleisiin kirjastoihin sopivaa aineistoa on ollut toistaiseksi vähän saatavilla. E-kirjojen hankintabuumi oli vuosina 2002–2004. Niiden käyttöönotossa on koettu jonkin verran teknisiä hankaluuksia, mikä voi johtua e-kirjojen ominaisuuksien vähäisestä tuntemuksesta. Opastuksen ja viestinnän merkitys korostuu e-aineiston käyttöönottovaiheessa, samoin monipuolinen ammattitaito. Koetuista vaikeuksista huolimatta varsinkin henkilökunta suhtautui e-kirjoihin myönteisesti. Asiakkaiden kiinnostus e-kirjoihin oli erityisesti yleisissä kirjastoissa vähäisempää.
E-kirjojen integroituminen kokoelmapolitiikkaan on tutkimuksen perusteella kirjastoissa kesken, sillä e-aineistot mainitaan ani harvojen kirjastojen kokoelmapolitiikassa. Kirjastoissa e-kirjojen valintakriteereistä painotettiin sisältöä, asiakkaiden tarpeita, hintaa ja käyttöoikeuksien sopivuutta. Etäkäyttöä suosittiin. E-kirjat hankitaan mieluiten kertaostoina nimekkeittäin, mutta muutkin lisenssimallit saivat kannatusta. Kyselyyn vastanneista kirjastoista 13,6 %:ssa oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. Kirjastoissa ei ollut siis yleisesti panostettu näihin tehtäviin, mutta tutkimuksen mukaan yliopistokirjastoissa tilanne oli tässä suhteessa paras paras.
E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin optimistisesti. Vastaajien mielestä e-kirjojen käyttö lisääntyy, niiden ominaisuudet kehittyvät ja e-kirjanimikkeitä tulee markkinoille yhä enemmän.
Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt suomalaisiin kirjastoihin useita kanavia pitkin. Innovaation omaksumista on heikentänyt koettu käytön hankaluus ja monimutkaisuus sekä se, että e-kirjoja ei ole aina voitu kokeilla etukäteen. Vertailussa painettuihin nähden e-kirjojen eduiksi osoittautuivat parempi tavoitettavuus, pienemmät varastointikustannukset ja tiedon parempi ajantasaisuus. Mitä enemmän etuja e-kirjoissa nähdään, sitä varmemmin ne yleistyvät. Kyselyn tulosten ja kirjallisuuden perusteella e-kirjat eivät kuitenkaan ole syrjäyttämässä painettuja kirjoja vaan ne nähdään pikemminkin rinnakkaisina aineistotyyppeinä.
ASIASANAT (YSA): sähkökirjat, sähköiset julkaisut, kirjastot, innovaatiot