Tulosohjaus uudistuu - miten käy mittaamisen?
HUIPPULA, ULLA (2007)
HUIPPULA, ULLA
2007
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi - Financial Administration and Public Sector Accounting
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17353
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17353
Tiivistelmä
Tutkimuksessa verrataan aikaisemmin vallalla ollutta tulosohjausmallia uudistuneeseen tulosohjausmalliin mittaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä mittareita valtion tutkimuslaitokset ovat laatineet aikaisemman ja uudistuneen tulosohjausmallin aikana. Tutkimuksessa arvioidaan, ovatko tutkimuslaitokset onnistuneet uudistuvan tulosohjauksen myötä tuloksellisuuden mittaamisessa aikaisempaa paremmin
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu Balanced Scorecard–mallista sekä arviointitutkimuksesta. Balanced Scorecard–malli on vaikuttanut mittaamiseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Uudistuneessa tulosohjauksessa on nähtävissä piirteitä Balanced Scorecardissa. Malli auttaa arvioimaan tuloksellisuuden mittaamisen tasapainoa. Mittaaminen liittyy myös kiinteästi arviointiin. Viime kädessä mittareiden avulla on tarkoitus arvioida organisaatioiden tuloksellisuutta. Tutkimuksessa empiirisessä osassa verrataan ensin aikaisemmin vallalla ollutta tulosohjausmallia ja sen käsitteitä uudistuneeseen tulosohjausmalliin. Vertailun perusteella muodostetaan viitekehys mittaamisen arviointiin. Tutkimuksessa vertaillaan valtion tutkimuslaitoksien 1996, 2001 ja 2006 talousarvioesityksissä olevia mittareita. Tutkimuksessa verrataan mittareiden käyttöä eri tuloksellisuuden osa-alueilla ja mittareiden sisältöä. Lisäksi selvitetään mittaamisen kehitystä eri kokoissa laitoksissa ja eri hallinnonaloilla.
Mittaaminen on kehittynyt uudistuneen tulosohjauksen myötä, yhä useampi tutkimuslaitos pystyy esittämään tuloksellisuutta koskevia mittareita. Mittareiden käyttö on laajentunut määrällisesti ja laadullisesti. Vaikuttavuuden mittaaminen näyttää edelleen olevan haasteellisin osa-alue. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiakasvaikuttavuuden ja laadunhallinnan mittaaminen ei ole kehittynyt juuri ollenkaan tai vain hieman. Tuottavuuden ja tuotoksien mittaaminen on kehittynyt parhaiten. Tutkimuslaitoksien mittaaminen painottui aikaisempina vuosina maksullisen toiminnan kannattavuuteen ja taloudellisuuteen. Vaikka mittaaminen tällä osa-alueella on vähentynyt, niin taloudellisuus- ja kannattavuusmittareiden osuus on korkea verrattuna muihin mittareihin.
Avainsanat: arviointi, mittaaminen, mittarit, tuloksellisuus, tulosohjaus, valtion laitokset
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu Balanced Scorecard–mallista sekä arviointitutkimuksesta. Balanced Scorecard–malli on vaikuttanut mittaamiseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Uudistuneessa tulosohjauksessa on nähtävissä piirteitä Balanced Scorecardissa. Malli auttaa arvioimaan tuloksellisuuden mittaamisen tasapainoa. Mittaaminen liittyy myös kiinteästi arviointiin. Viime kädessä mittareiden avulla on tarkoitus arvioida organisaatioiden tuloksellisuutta. Tutkimuksessa empiirisessä osassa verrataan ensin aikaisemmin vallalla ollutta tulosohjausmallia ja sen käsitteitä uudistuneeseen tulosohjausmalliin. Vertailun perusteella muodostetaan viitekehys mittaamisen arviointiin. Tutkimuksessa vertaillaan valtion tutkimuslaitoksien 1996, 2001 ja 2006 talousarvioesityksissä olevia mittareita. Tutkimuksessa verrataan mittareiden käyttöä eri tuloksellisuuden osa-alueilla ja mittareiden sisältöä. Lisäksi selvitetään mittaamisen kehitystä eri kokoissa laitoksissa ja eri hallinnonaloilla.
Mittaaminen on kehittynyt uudistuneen tulosohjauksen myötä, yhä useampi tutkimuslaitos pystyy esittämään tuloksellisuutta koskevia mittareita. Mittareiden käyttö on laajentunut määrällisesti ja laadullisesti. Vaikuttavuuden mittaaminen näyttää edelleen olevan haasteellisin osa-alue. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiakasvaikuttavuuden ja laadunhallinnan mittaaminen ei ole kehittynyt juuri ollenkaan tai vain hieman. Tuottavuuden ja tuotoksien mittaaminen on kehittynyt parhaiten. Tutkimuslaitoksien mittaaminen painottui aikaisempina vuosina maksullisen toiminnan kannattavuuteen ja taloudellisuuteen. Vaikka mittaaminen tällä osa-alueella on vähentynyt, niin taloudellisuus- ja kannattavuusmittareiden osuus on korkea verrattuna muihin mittareihin.
Avainsanat: arviointi, mittaaminen, mittarit, tuloksellisuus, tulosohjaus, valtion laitokset