Julkisen vallan käyttö kunnassa
VAHTERISTO, JARNO (2007)
VAHTERISTO, JARNO
2007
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17282
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17282
Tiivistelmä
Julkisyhteisön toiminnassa on tärkeää yleisen edun toteuttamisen lisäksi varmistaa kansalaisten oikeusturva yksipuolisiin päätöksiin perustuvassa julkisen vallan käytössä. Kuntien toiminnassa on keskeistä turvata kuntalaisten oikeusturvanäkökohdat konkreti-soimalla julkisoikeudellisen toimijan vastuuta. Jotta vastuuta voitaisiin konkreettisesti käsitellä, täytyy itse toiminnan, toiminnan luonteen ja sen suorittajan oikeudellisen aseman olla selvitettynä. Tutkimuksen tavoiteena on tarkastella julkisen vallan käytön muotoja ja selkeyttää käsitteen sisältöä kunnallishallinnon toiminnassa.
Julkisen vallan käytön käsitteelle on muodostunut toisistaan hieman poikkeavia ominaispiirteitä vahingonkorvausoikeuden, hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden tulkinnoissa. Julkisen vallan käytön käsite onkin, ehkä tarkoituksella, jätetty tyhjentävästi määrittele-mättä sen syntyajoista eli vahingonkorvauslain säätämisestä lähtien. Käsitteelle ei ole löydettävissä kaikkia oikeudenaloja kattavaa yhtenäistä ja tarkkaa määritelmää. Julkisen vallan käsite otettiin käyttöön perustuslain tasolla ensimmäistä kertaa 1995 voimaan tulleessa perusoikeus-uudistuksessa. Käsite otettiin mukaan nimenomaan subjekti-muodossaan eli sen tarkoituksena oli kuvata ne oikeudelliset subjektit, jotka ovat perusoikeussäännösten velvoittamia. Toimintakäsitteenä julkisen vallan käyttö otettiin käyttöön perustuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2000.
Laki kuntalain muuttamisesta (305/2003) astui voimaan 2003. Lainmuutoksen tarkoituksena oli selkeyttää virkasuhteen käyttöä kunnan tehtävien hoidossa. Laki-muutoksen mukaan virkasuhdetta käytetään vain sellaisessa tehtävässä, jossa käytetään julkista valtaa. Tehtävät joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tulee lainmuutoksen myötä muuttaa työsuhteisiksi. Edelleen on korostettu myös virkamieshallintoperiaatetta, joka edellyttää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoitoa lainmukaisesti, yhtenäisesti ja objektiivisesti. Kaikessa julkisessa toiminnassa on voimassa rikosoikeudellinen vastuu palvelussuhteen laadusta huolimatta, mutta tehokkaimmin kokonaisvastuu toteutuu viranomaistoiminnassa
Julkisen vallankäytön merkittävyyden arviointi korostuu silloin, kun määritellään erilaisten julkisyhteisön tehtäviä hoitavien orgaanien oikeudellista asemaa. Vähäistäkin julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä on katsottu kunnissa voitavan hoitaa vain viranomaisen toimesta. Julkisen vallan käytön arvioinnilla on tärkeä merkitys kuntien tehtävien hoitotavoista päätettäessä. Keskeinen tekijä kuntalaisen oikeusturvan kannalta on se, että vastuu on selkeästi osoitettu ja vallankäytön muodot ovat tunnistettavissa. Perusoikeus-painotteisen tulkinnan mukaan keskeistä vallan käytön arvioinnissa on toiminnan kohteen eli kuntalaisen kokemus toiminnan velvoittavuudesta tai oikeuksiin puuttumisesta.
Avainsanat: Kunta, julkisen vallan käyttö, perusoikeudet
Julkisen vallan käytön käsitteelle on muodostunut toisistaan hieman poikkeavia ominaispiirteitä vahingonkorvausoikeuden, hallinto-oikeuden ja rikosoikeuden tulkinnoissa. Julkisen vallan käytön käsite onkin, ehkä tarkoituksella, jätetty tyhjentävästi määrittele-mättä sen syntyajoista eli vahingonkorvauslain säätämisestä lähtien. Käsitteelle ei ole löydettävissä kaikkia oikeudenaloja kattavaa yhtenäistä ja tarkkaa määritelmää. Julkisen vallan käsite otettiin käyttöön perustuslain tasolla ensimmäistä kertaa 1995 voimaan tulleessa perusoikeus-uudistuksessa. Käsite otettiin mukaan nimenomaan subjekti-muodossaan eli sen tarkoituksena oli kuvata ne oikeudelliset subjektit, jotka ovat perusoikeussäännösten velvoittamia. Toimintakäsitteenä julkisen vallan käyttö otettiin käyttöön perustuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2000.
Laki kuntalain muuttamisesta (305/2003) astui voimaan 2003. Lainmuutoksen tarkoituksena oli selkeyttää virkasuhteen käyttöä kunnan tehtävien hoidossa. Laki-muutoksen mukaan virkasuhdetta käytetään vain sellaisessa tehtävässä, jossa käytetään julkista valtaa. Tehtävät joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tulee lainmuutoksen myötä muuttaa työsuhteisiksi. Edelleen on korostettu myös virkamieshallintoperiaatetta, joka edellyttää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoitoa lainmukaisesti, yhtenäisesti ja objektiivisesti. Kaikessa julkisessa toiminnassa on voimassa rikosoikeudellinen vastuu palvelussuhteen laadusta huolimatta, mutta tehokkaimmin kokonaisvastuu toteutuu viranomaistoiminnassa
Julkisen vallankäytön merkittävyyden arviointi korostuu silloin, kun määritellään erilaisten julkisyhteisön tehtäviä hoitavien orgaanien oikeudellista asemaa. Vähäistäkin julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä on katsottu kunnissa voitavan hoitaa vain viranomaisen toimesta. Julkisen vallan käytön arvioinnilla on tärkeä merkitys kuntien tehtävien hoitotavoista päätettäessä. Keskeinen tekijä kuntalaisen oikeusturvan kannalta on se, että vastuu on selkeästi osoitettu ja vallankäytön muodot ovat tunnistettavissa. Perusoikeus-painotteisen tulkinnan mukaan keskeistä vallan käytön arvioinnissa on toiminnan kohteen eli kuntalaisen kokemus toiminnan velvoittavuudesta tai oikeuksiin puuttumisesta.
Avainsanat: Kunta, julkisen vallan käyttö, perusoikeudet