Oikopolkuja toimiviin laulukäännöksiin ruututeksteissä
HYTTINEN, LEENA (2007)
HYTTINEN, LEENA
2007
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17271
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17271
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään audiovisuaalisissa teksteissä (jatkossa av-teksti) esiintyvien laulujen ruututeksteiksi kääntämistä. Tarkoituksena on tarkastella siinä nykyisin käytettyjä strategioita, konventioita ja normeja. Tutkimushypoteesina on, että mitään yhtä vakiintunutta normia ei ole, vaan että lähestymistavat ja suositukset vaihtelevat työn, kääntäjän itsensä ja työn teettäjän asettamien vaatimusten mukaan. Yksi lähtökohtainen olettamus on myös se, että lähdetekstin multimodaalisuus voi aiheuttaa tulkitsemisvaikeuksia sen suhteen, milloin laulut tulisi kääntää ruututeksteiksi.
Tutkimusta pohjustavassa teoriaosassa tarkastellaan av-tekstin multimodaalisuutta sekä ruututekstien ja musiikin osuutta multimodaalisessa audiovisuaalisessa kokonaisuudessa. Lisäksi luodaan katsaus eri laulukääntämisen muotoihin, jotta aihe saadaan sijoitettua laajempaan perspektiiviin käännöstieteen sisällä. Keskeisiksi käsitteiksi muodostuvat laulujen diegeettisyys tai ei-diegeettisyys sekä niiden funktio joko polaroivana, parafraasisena tai kontrapunktoivana elementtinä av-tekstissä.
Tutkimuksen aineistona on käytetty viidelle Suomessa toimivalle av-käännöksiä tuottavalle yritykselle osoitetun sähköpostitiedustelun sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton av-jaoston postituslistan lukijoille osoitetun WWW-lomakekyselyn vastauksia. Ensimmäisenä mainittu kertoo yhdessä käännöstieteellisestä kirjallisuudesta löytyvien laulujen ruututeksteiksi kääntämistä koskevien kommenttien kanssa laulujen ruututeksteiksi kääntämisen normeista, jälkimmäinen puolestaan yhdessä aineistoanalyysin tulosten kanssa todellisista konventioista. Komparatiivinen aineistoanalyysi tehtiin Ylen TV1-kanavalla esitetystä Oikopolkuja-elokuvasta sekä Nelosella esitetystä Las Vegas -sarjan jaksosta.
Tutkimus osoitti, että normittavien ohjeiden ja todellisten käytäntöjen välillä oli jonkinasteista ristiriitaisuutta. Sen sijaan analysoitavana olleiden av-tekstien laulukäännösten käännösstrategioissa ei ilmennyt suuria eroja poikkeavista ohjeistuksista huolimatta. Lähdetekstin rytmin seuraaminen osoittautui säkeiden tavumäärien osalta tarkkaa riimittelyä käytetymmäksi piirteeksi. Käännetyiksi lauluiksi näyttäisivät valikoituvan useimmiten diegeettiset laulut silloin, kun laulaja on itse näkyvästi kohtauksessa mukana, mutta tarkkoja rajanvetoja diegeettisten ja ei-diegeettisten laulujen käännösvalintojen välille ei pystynyt tekemään.
Avainsanat: audiovisuaalinen teksti, av-kääntäminen, laulujen kääntäminen, multimodaalisuus
Tutkimusta pohjustavassa teoriaosassa tarkastellaan av-tekstin multimodaalisuutta sekä ruututekstien ja musiikin osuutta multimodaalisessa audiovisuaalisessa kokonaisuudessa. Lisäksi luodaan katsaus eri laulukääntämisen muotoihin, jotta aihe saadaan sijoitettua laajempaan perspektiiviin käännöstieteen sisällä. Keskeisiksi käsitteiksi muodostuvat laulujen diegeettisyys tai ei-diegeettisyys sekä niiden funktio joko polaroivana, parafraasisena tai kontrapunktoivana elementtinä av-tekstissä.
Tutkimuksen aineistona on käytetty viidelle Suomessa toimivalle av-käännöksiä tuottavalle yritykselle osoitetun sähköpostitiedustelun sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton av-jaoston postituslistan lukijoille osoitetun WWW-lomakekyselyn vastauksia. Ensimmäisenä mainittu kertoo yhdessä käännöstieteellisestä kirjallisuudesta löytyvien laulujen ruututeksteiksi kääntämistä koskevien kommenttien kanssa laulujen ruututeksteiksi kääntämisen normeista, jälkimmäinen puolestaan yhdessä aineistoanalyysin tulosten kanssa todellisista konventioista. Komparatiivinen aineistoanalyysi tehtiin Ylen TV1-kanavalla esitetystä Oikopolkuja-elokuvasta sekä Nelosella esitetystä Las Vegas -sarjan jaksosta.
Tutkimus osoitti, että normittavien ohjeiden ja todellisten käytäntöjen välillä oli jonkinasteista ristiriitaisuutta. Sen sijaan analysoitavana olleiden av-tekstien laulukäännösten käännösstrategioissa ei ilmennyt suuria eroja poikkeavista ohjeistuksista huolimatta. Lähdetekstin rytmin seuraaminen osoittautui säkeiden tavumäärien osalta tarkkaa riimittelyä käytetymmäksi piirteeksi. Käännetyiksi lauluiksi näyttäisivät valikoituvan useimmiten diegeettiset laulut silloin, kun laulaja on itse näkyvästi kohtauksessa mukana, mutta tarkkoja rajanvetoja diegeettisten ja ei-diegeettisten laulujen käännösvalintojen välille ei pystynyt tekemään.
Avainsanat: audiovisuaalinen teksti, av-kääntäminen, laulujen kääntäminen, multimodaalisuus