Käskassara-ohjelma kuntastrategioita toteuttamassa? Case-tutkimus eteläisen ja läntisen Keski-Suomen alueella toteutetun maaseudun kehittämisohjelman ja kuntastrategioiden yhteensopivuudesta
KOPONEN, TIINA (2007)
KOPONEN, TIINA
2007
Kunnallistalous - Local Public Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17056
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17056
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena on toimintaryhmätyö, esimerkkinä läntisessä ja eteläisessä Keski-Suomessa toimiva Vesuri-ryhmä ry:n Käskassara-ohjelma. Vesuri-ryhmän toiminta-alue muodostuu Keuruun, Multian, Petäjäveden, Uuraisten, Korpilahden, Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten kuntien alueista. Tutkielman tutkimuskysymykset etsivät vastausta siihen, toteuttaako Käskassara-ohjelma toiminta-alueensa kuntien virallisia valtuuston hyväksymiä strategioita, huomioidaanko kuntalaisten omaehtoista kehittämistä kuntien asiakirjoissa ollenkaan ja miten kunnat asennoituvat maaseudun kehittämistä kohtaan.
Toimintaryhmätyön syntyä ja kehittymistä on auttanut jo 1970-luvulla toimintansa aloittanut kylätoiminta. Ohjelmallista kehittämistä ja sen rahoitusinstrumentteja on määrätietoisesti kehitetty Suomen Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Kylätoimintaliike on nuorena kansanliikkeenä osannut käyttää hyväkseen näitä työkaluja paikallisessa omaehtoisessa kehittämistyössään.
Strategisen johtamisen teoreettinen viitekehys antaa toimivan välineen tutkimuksen suorittamisessa, koska sen logiikka on läsnä molemmissa tutkimuksen kohteena olevassa ilmiössä; kuntien johtamisessa ja paikallisessa omaehtoisessa kansalaistoimintaan pohjautuvassa toimintaryhmätyössä. Tiivistetysti ilmaisten, strateginen johtaminen on johtamista tulevaisuudella nykyhetkeä. Strategian muodostamisen perusainekset ovat arvot, toiminta-ajatus, visio, tavoitteet ja keinot. Näiden käsitteiden avulla olen etsinyt vastausta tutkimuskysymyksiin kuntien strategioista sisällönanalyysi-menetelmää avuksi käyttäen. Teknisesti analyysi lähti liikkeelle aineiston alkuperäisilmaisujen pelkistämisestä, mikä tutkielmassa on tehty kuntien visioille ja ylimmille strategisille tavoitteille.
Kuntien visiot rakentuivat kolmestatoista eri teemasta, joista yleisimmät olivat asuminen, seutukunta/kuntayhteistyö ja yrittäjyys. Käskassara-ohjelma on rakentunut pitkälti samojen teemojen varaan. Hierarkkisesti jaoteltuna visiota alemmalla tasolla yleisimmät strategiset tavoitteet kunnissa koskivat kunnallistaloutta, elinkeinopolitiikkaa ja palveluita. Elävä maaseutu oli vain yhdellä kunnalla strateginen tavoite, johon oli mietitty koko kuntaa (niin kuntaorganisaatiota kuin kuntayhteisöä) koskevia keinoja. Tutkielmassa yhdistyy lähes kaksi saman aikaan kehittymään alkanutta ilmiötä; kuntien strateginen johtaminen ja toimintaryhmätyö. Nämä ovat keskenään sidoksissa vähintään kuntien rahoitusosuuden (20 %:a ohjelman julkisesta rahasta) kautta. Yhtenä tutkielman tuloksena täytyykin ihmetellä sitä, miksi alueen kunnissa maaseutupolitiikan sisältö on hyvin alkeellisella tasolla, vaikka välineitä sen kehittämiseen on ollut?
Käskassara-ohjelma 2000—2006 on varsin onnistuneesti toteutettu ja tämä osoittaa sen, että alueelta on löytynyt ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat olleet valmiita kehittämään omaa asuinseutuaan (jopa talkoilla) ja uskoneet maaseudun elinvoimaisuuteen.
Asiasanat:strateginen johtaminen, maaseudun kehittäminen, ohjelmatyö, toimintaryhmätyö, kuntalaisten osallisuus, kylätoiminta.
Toimintaryhmätyön syntyä ja kehittymistä on auttanut jo 1970-luvulla toimintansa aloittanut kylätoiminta. Ohjelmallista kehittämistä ja sen rahoitusinstrumentteja on määrätietoisesti kehitetty Suomen Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Kylätoimintaliike on nuorena kansanliikkeenä osannut käyttää hyväkseen näitä työkaluja paikallisessa omaehtoisessa kehittämistyössään.
Strategisen johtamisen teoreettinen viitekehys antaa toimivan välineen tutkimuksen suorittamisessa, koska sen logiikka on läsnä molemmissa tutkimuksen kohteena olevassa ilmiössä; kuntien johtamisessa ja paikallisessa omaehtoisessa kansalaistoimintaan pohjautuvassa toimintaryhmätyössä. Tiivistetysti ilmaisten, strateginen johtaminen on johtamista tulevaisuudella nykyhetkeä. Strategian muodostamisen perusainekset ovat arvot, toiminta-ajatus, visio, tavoitteet ja keinot. Näiden käsitteiden avulla olen etsinyt vastausta tutkimuskysymyksiin kuntien strategioista sisällönanalyysi-menetelmää avuksi käyttäen. Teknisesti analyysi lähti liikkeelle aineiston alkuperäisilmaisujen pelkistämisestä, mikä tutkielmassa on tehty kuntien visioille ja ylimmille strategisille tavoitteille.
Kuntien visiot rakentuivat kolmestatoista eri teemasta, joista yleisimmät olivat asuminen, seutukunta/kuntayhteistyö ja yrittäjyys. Käskassara-ohjelma on rakentunut pitkälti samojen teemojen varaan. Hierarkkisesti jaoteltuna visiota alemmalla tasolla yleisimmät strategiset tavoitteet kunnissa koskivat kunnallistaloutta, elinkeinopolitiikkaa ja palveluita. Elävä maaseutu oli vain yhdellä kunnalla strateginen tavoite, johon oli mietitty koko kuntaa (niin kuntaorganisaatiota kuin kuntayhteisöä) koskevia keinoja. Tutkielmassa yhdistyy lähes kaksi saman aikaan kehittymään alkanutta ilmiötä; kuntien strateginen johtaminen ja toimintaryhmätyö. Nämä ovat keskenään sidoksissa vähintään kuntien rahoitusosuuden (20 %:a ohjelman julkisesta rahasta) kautta. Yhtenä tutkielman tuloksena täytyykin ihmetellä sitä, miksi alueen kunnissa maaseutupolitiikan sisältö on hyvin alkeellisella tasolla, vaikka välineitä sen kehittämiseen on ollut?
Käskassara-ohjelma 2000—2006 on varsin onnistuneesti toteutettu ja tämä osoittaa sen, että alueelta on löytynyt ihmisiä ja järjestöjä, jotka ovat olleet valmiita kehittämään omaa asuinseutuaan (jopa talkoilla) ja uskoneet maaseudun elinvoimaisuuteen.
Asiasanat:strateginen johtaminen, maaseudun kehittäminen, ohjelmatyö, toimintaryhmätyö, kuntalaisten osallisuus, kylätoiminta.