Leikkimällä uskallusta. Toimijuus ja yhteisöllisyys naisten draamaryhmässä pohjois-Ruotsissa
LEHTOLA, KAISA (2007)
LEHTOLA, KAISA
2007
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16971
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16971
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena ovat leikkivät naiset. Osallistuin ja ohjasin naisten draamaryhmää pohjois- Ruotsissa Uumajassa puolitoista vuotta ja kiinnostuin ”päämäärättömän” itseilmaisun merkityksestä aikuisille naisille. Puhun toiminnasta draamana leikkisyyden vakavuusastetta nostaakseni; naisten draamalle antamat merkitykset kun olivat usein leikistä kaukana. Draama muodosti tutkimani naisryhmän kehyksen ja mahdollisti tilan itsen ja asioiden tutkimiselle; tilan, jossa luotiin siltoja yksilön ja ryhmän, vakavan ja leikillisen välille. Draaman prosessi näyttäytyi kollektiivisena merkitysten luomisen tilana, jossa olin itse osallinen. Paikantuneisuuteni ja tiedontuottamisen reflektointi kuului näin olennaisesti tutkimusotteeseeni.
Menetelmällisesti kyseessä on etnografinen tutkimus, ja pääasiallinen metodini oli osallistuva havainnointi. Varsinainen aineistonkeruun vaihe kesti syksyn 2005 ja kevään 2006, jolloin kenttämuistiinpanojen lisäksi keräsin naisilta kirjoituksia draaman merkityksestä ja haastattelin kaikki syksyllä ryhmässä aloittaneet naiset.
Tarkoitukseni oli selvittää draaman ja ryhmään osallistumisen merkitystä naisille. He korostivat henkilökohtaista kehitystä ja itsetuntemuksen lisääntymistä, joita analysoin itsen uudelleen rakentamisena, toimijuuden tuottamisena draamassa. Naisten toimijuuden rakentamista draamaryhmässä voi kuvata omien rajojen asettamisena, venyttämisenä ja jopa murtamisena. Draamaharjoituksissa rajoja haettiin sekä emotionaalisesti että ruumiillisesti, uskallus lisääntyi ja pelkoja karisteltiin yhteistuumin ilotellen.
Feministisenä tutkijana pyrin etsimään sukupuolisten järjestysten rakoiluja ja sukupuolisen identiteetin uudelleentuottamisen tapoja. Naisten draamalle antamat merkitykset liittyivät niin ikään erottamattomasti osaksi naiseutta ja ryhmän naiserityisyyttä; naisten keskinäinen ryhmä koettiin vapauttavana ja turvallisena. Naiserityisyyden merkityksen korostuminen toimijuuden toteuttamisen edellytyksenä paikansi myös ryhmän osaksi nykyruotsalaista feminististä kenttää. Ruotsalainen laaja tasa-arvokeskustelu heijastuukin osaltaan draamaryhmän toimijuuden ehtona.
Naisten oman tilan lisäksi toivat varttuneemmat naiset ryhmään turvaa, mikä oli olennaista draaman onnistumiselle. Draamalle annetut suuret merkitykset törmäsivät kuitenkin toiminnan jatkuvuuden hataruuteen, mikä sai minut hakeutumaan postmodernien yhteisöllisyyspohdintojen pariin. Tutkielman toisena tavoitteena onkin liittää draamaryhmä yhteiskunnalliseen keskusteluun yksilöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Suorituksettomaan toimintaan sitoutuminen osoittautui sangen vaikeaksi, niin tärkeänä kuin sitä naiset itselleen pitivätkin.
Avainsanat: Leikki, draama, naiset, etnografia, toimijuus, yhteisöllisyys, feminismi, Ruotsi
Menetelmällisesti kyseessä on etnografinen tutkimus, ja pääasiallinen metodini oli osallistuva havainnointi. Varsinainen aineistonkeruun vaihe kesti syksyn 2005 ja kevään 2006, jolloin kenttämuistiinpanojen lisäksi keräsin naisilta kirjoituksia draaman merkityksestä ja haastattelin kaikki syksyllä ryhmässä aloittaneet naiset.
Tarkoitukseni oli selvittää draaman ja ryhmään osallistumisen merkitystä naisille. He korostivat henkilökohtaista kehitystä ja itsetuntemuksen lisääntymistä, joita analysoin itsen uudelleen rakentamisena, toimijuuden tuottamisena draamassa. Naisten toimijuuden rakentamista draamaryhmässä voi kuvata omien rajojen asettamisena, venyttämisenä ja jopa murtamisena. Draamaharjoituksissa rajoja haettiin sekä emotionaalisesti että ruumiillisesti, uskallus lisääntyi ja pelkoja karisteltiin yhteistuumin ilotellen.
Feministisenä tutkijana pyrin etsimään sukupuolisten järjestysten rakoiluja ja sukupuolisen identiteetin uudelleentuottamisen tapoja. Naisten draamalle antamat merkitykset liittyivät niin ikään erottamattomasti osaksi naiseutta ja ryhmän naiserityisyyttä; naisten keskinäinen ryhmä koettiin vapauttavana ja turvallisena. Naiserityisyyden merkityksen korostuminen toimijuuden toteuttamisen edellytyksenä paikansi myös ryhmän osaksi nykyruotsalaista feminististä kenttää. Ruotsalainen laaja tasa-arvokeskustelu heijastuukin osaltaan draamaryhmän toimijuuden ehtona.
Naisten oman tilan lisäksi toivat varttuneemmat naiset ryhmään turvaa, mikä oli olennaista draaman onnistumiselle. Draamalle annetut suuret merkitykset törmäsivät kuitenkin toiminnan jatkuvuuden hataruuteen, mikä sai minut hakeutumaan postmodernien yhteisöllisyyspohdintojen pariin. Tutkielman toisena tavoitteena onkin liittää draamaryhmä yhteiskunnalliseen keskusteluun yksilöllisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Suorituksettomaan toimintaan sitoutuminen osoittautui sangen vaikeaksi, niin tärkeänä kuin sitä naiset itselleen pitivätkin.
Avainsanat: Leikki, draama, naiset, etnografia, toimijuus, yhteisöllisyys, feminismi, Ruotsi