Raija Pellistä Pamela Andersoniksi. Erisnimialluusioiden kääntäminen Kari Hotakaisen teoksissa Juoksuhaudantie ja Näytän hyvältä ilman paitaa
MÄNTYNIEMI, ELINA (2007)
MÄNTYNIEMI, ELINA
2007
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16900
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16900
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan erisnimialluusioiden kääntämistä. Erisnimialluusiolla tarkoitan viittauksia lähdekulttuurille ominaisiin asioihin kuten muuhun kirjallisuuteen, tunnettuihin henkilöihin, historiallisiin tapahtumiin jne. Tutkin, kuinka erisnimialluusioiden kääntäminen eroaa nuortenkirjan ja aikuisten kirjan välillä. Tutkimusaineistoni koostuu kahdesta Kari Hotakaisen kirjoittamasta teoksesta ja niiden käännöksistä: Näytän hyvältä ilman paitaa (2000) ja saksannos Ohne Hemd (2003) sekä Juoksuhaudantie (2002) ja sen käännös Aus dem Leben eines unglücklichen Mannes (2005). Molemmat saksannokset on kääntänyt Stefan Moster. Aineistovalinnan tekee mielenkiintoiseksi se, että kummatkin teokset ovat saman kirjailijan kirjoittamia ja saman kääntäjän saksantamia.
Tutkimukseni pohjautuu Ritva Leppihalmen teokseen Culture Bumps: An Empirical Approach to the Translation of Allusions (1997). Teoriaosuudessa pohditaan kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurisidonnaisuuksien kääntämistä. Määrittelen alluusion käsitteen ja esittelen Leppihalmen määrittelemät käännösstrategiat erisnimialluusioille. Teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti myös nuortenkirjallisuuden erityispiirteitä ja kääntämistä. Analyysiosassa olen jakanut aineistossani esiintyneet erisnimialluusiot käännösstrategioittain ja tarkastelen, kuinka käännösstrategioiden käyttö eroaa kahden käännöksen välillä.
Tutkimustulokseni osoittivat, että erisnimialluusioiden käännösstrategioiden käyttö kahdessa tutkimassani käännöksessä eroaa voimakkaasti. Aikuisten kirjan erisnimialluusioita on käännetty suoraan huomattavan suuri prosenttisosuus, kun taas nuortenkirjan käännöksestä erisnimialluusioita on jätetty pois. Tuloksista huolimatta tulee muistaa, että tämä tutkimus on tapauskohtainen ja erilaisella aineistolla voidaan päästä erilaisiin tutkimustuloksiin.
Avainsanat: käännösstrategiat, alluusiot, kotouttaminen, vieraannuttaminen, kulttuurisidonnaisuus
Tutkimukseni pohjautuu Ritva Leppihalmen teokseen Culture Bumps: An Empirical Approach to the Translation of Allusions (1997). Teoriaosuudessa pohditaan kulttuurisidonnaisuutta ja kulttuurisidonnaisuuksien kääntämistä. Määrittelen alluusion käsitteen ja esittelen Leppihalmen määrittelemät käännösstrategiat erisnimialluusioille. Teoriaosuudessa käsitellään lyhyesti myös nuortenkirjallisuuden erityispiirteitä ja kääntämistä. Analyysiosassa olen jakanut aineistossani esiintyneet erisnimialluusiot käännösstrategioittain ja tarkastelen, kuinka käännösstrategioiden käyttö eroaa kahden käännöksen välillä.
Tutkimustulokseni osoittivat, että erisnimialluusioiden käännösstrategioiden käyttö kahdessa tutkimassani käännöksessä eroaa voimakkaasti. Aikuisten kirjan erisnimialluusioita on käännetty suoraan huomattavan suuri prosenttisosuus, kun taas nuortenkirjan käännöksestä erisnimialluusioita on jätetty pois. Tuloksista huolimatta tulee muistaa, että tämä tutkimus on tapauskohtainen ja erilaisella aineistolla voidaan päästä erilaisiin tutkimustuloksiin.
Avainsanat: käännösstrategiat, alluusiot, kotouttaminen, vieraannuttaminen, kulttuurisidonnaisuus