Isyyden representaatiot internetin keskustelupalstoilla. "...elämä on arkea aina vain, mutta arjissa on eroja"
MÄKI, JENNI (2007)
MÄKI, JENNI
2007
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16841
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16841
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään internetin isyyttä koskevilla keskustelupalstoilla esitettyjä isyyksiä. Ensisijainen tutkimuskysymys on se, minkälaisia merkityksiä isyys saa suomalaisten miesten elämässä arjen tasolla. Kuinka suomalainen mies kokee isyytensä? Entä mitä se hänelle merkitsee? Määrittyykö isyys jollakin tapaa sukupuolen kautta, vai voidaanko sitä ajatella sukupuolettomasti vanhemmuutena? Vastaan kysymyksiin analysoimalla aineistosta löytämiäni diskursseja. Aineisto koostuu 50 internetin keskustelupalstoilta kerätystä tekstistä, jotka ovat omakohtaisiksi olettamiani kertomuksia isyydestä. Teksteissä puhutaan isyydestä henkilökohtaisella tasolla joko kokemuksena, toimintana tai tunteena. Aineisto on kerätty internetin Suomi24.fi:n, Vauvalehden ja Miessakkien www-sivujen isyyttä käsitteleviltä keskustelupalstoilta 19.10 ja 8.11.2006.
Tutkielma edustaa kriittistä miestutkimusta. Lähtökohtana on se, että sukupuoli rakentuu tietynlaisia merkityksiä sisältäväksi vasta sosiaalisissa käytännöissä. Sukupuoli ei vain ole, vaan sitä tehdään. Sukupuolen tekemisestä voi käyttää nimitystä performanssi. Termi viittaa sukupuoleen identifioitumista tietynlaisten sukupuolelle ominaisten tekojen toistamisen kautta. Käsityksen mukaan ei ole olemassa sukupuolta sinänsä, on vain tulkintoja siitä. Sukupuolen tekeminen voidaan myös käsittää representaationa eli esityksenä. Tutkin keskustelupalstoilla tuotettuja isyyksiä juuri representaation käsitteen avulla. Kysyn kuinka omaa isyyttä representoidaan tutkimillani keskustelupalstoilla. Sukupuoliteoreettinen lähtökohta on tutkielmassa mielekäs, sillä käsitykset sukupuolirooleista ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Tämä vaikuttaa väistämättä myös käytäntöihin perheissä. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka isyys tai äitiys henkilökohtaisesti koetaan. Oletan, ettei sukupuoli välttämättä ohjaa tulkintaa vanhemmuudesta tai siitä, mitä sen pitäisi olla. Perheiden sisäisiin muutoksiin vaikuttavat myös suomalaisen perhepolitiikan ratkaisut. Esimerkiksi taloudellisiin isyys-etuuksiin on viime vuosina tehty muutoksia. Isät perheiden tasolla reagoivat muutoksiin eri tavoin. Tutkijat kirjoittavatkin nykyään eri suuntiin kulkevasta isyydestä, kuten ohenevasta tai vahvistuvasta isyydestä. Mutta mikä on suomalaisten isien henkilökohtainen kokemus?
Jaan aineiston teemojen perusteella viiteen erilaiseen diskurssiin. Ne ovat 1) jaettu vanhemmuus, 2) neuvoton ja ahdistava isyys, 3) elämyksellinen isyys, 4) välineellinen ja tekemisellä tehty isyys sekä 5) maskuliininen isyys. Diskurssit poikkeavat toisistaan sisältönsä puolesta. Niissä representoituu hyvin eri tavoin koettuja isyyksiä. Diskurssit saattavat myös esiintyä tekstissä yhtä aikaa, kulkea ikään kuin lomittain. Ne antavat kuvan siitä, kuinka monella tapaa isyys voidaan kokea. Löytämieni diskurssien perusteella voidaan myös tulkita minkälaisia merkityksiä isyys voi suomalaisen miehen arjessa saada. Vertaamalla diskursseja muiden suomalaisten isyys-tutkimusten tuloksiin on mahdollista löytää yhtymäkohtia. Internet-aineiston erityisestä luonteesta huolimatta tutkielman kautta on mahdollista ymmärtää enemmän suomalaista isyyttä.
Asiasanat: isyys, maskuliinisuus, representaatio, keskustelupalsta
Tutkielma edustaa kriittistä miestutkimusta. Lähtökohtana on se, että sukupuoli rakentuu tietynlaisia merkityksiä sisältäväksi vasta sosiaalisissa käytännöissä. Sukupuoli ei vain ole, vaan sitä tehdään. Sukupuolen tekemisestä voi käyttää nimitystä performanssi. Termi viittaa sukupuoleen identifioitumista tietynlaisten sukupuolelle ominaisten tekojen toistamisen kautta. Käsityksen mukaan ei ole olemassa sukupuolta sinänsä, on vain tulkintoja siitä. Sukupuolen tekeminen voidaan myös käsittää representaationa eli esityksenä. Tutkin keskustelupalstoilla tuotettuja isyyksiä juuri representaation käsitteen avulla. Kysyn kuinka omaa isyyttä representoidaan tutkimillani keskustelupalstoilla. Sukupuoliteoreettinen lähtökohta on tutkielmassa mielekäs, sillä käsitykset sukupuolirooleista ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Tämä vaikuttaa väistämättä myös käytäntöihin perheissä. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka isyys tai äitiys henkilökohtaisesti koetaan. Oletan, ettei sukupuoli välttämättä ohjaa tulkintaa vanhemmuudesta tai siitä, mitä sen pitäisi olla. Perheiden sisäisiin muutoksiin vaikuttavat myös suomalaisen perhepolitiikan ratkaisut. Esimerkiksi taloudellisiin isyys-etuuksiin on viime vuosina tehty muutoksia. Isät perheiden tasolla reagoivat muutoksiin eri tavoin. Tutkijat kirjoittavatkin nykyään eri suuntiin kulkevasta isyydestä, kuten ohenevasta tai vahvistuvasta isyydestä. Mutta mikä on suomalaisten isien henkilökohtainen kokemus?
Jaan aineiston teemojen perusteella viiteen erilaiseen diskurssiin. Ne ovat 1) jaettu vanhemmuus, 2) neuvoton ja ahdistava isyys, 3) elämyksellinen isyys, 4) välineellinen ja tekemisellä tehty isyys sekä 5) maskuliininen isyys. Diskurssit poikkeavat toisistaan sisältönsä puolesta. Niissä representoituu hyvin eri tavoin koettuja isyyksiä. Diskurssit saattavat myös esiintyä tekstissä yhtä aikaa, kulkea ikään kuin lomittain. Ne antavat kuvan siitä, kuinka monella tapaa isyys voidaan kokea. Löytämieni diskurssien perusteella voidaan myös tulkita minkälaisia merkityksiä isyys voi suomalaisen miehen arjessa saada. Vertaamalla diskursseja muiden suomalaisten isyys-tutkimusten tuloksiin on mahdollista löytää yhtymäkohtia. Internet-aineiston erityisestä luonteesta huolimatta tutkielman kautta on mahdollista ymmärtää enemmän suomalaista isyyttä.
Asiasanat: isyys, maskuliinisuus, representaatio, keskustelupalsta