Kouluviihtyvyys koiraluokissa - fenomenologinen tapaustutkimus koiraluokkakokemuksista
KARVINEN, KATARIINA (2007)
KARVINEN, KATARIINA
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16833
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16833
Tiivistelmä
Tämä on kvalitatiivinen tapaustutkimus Suomen perusopetuksen koiraluokista. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella koiraluokkatoimintaa kouluviihtyvyyden näkökulmasta sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä koiraluokista yleensä. Lähestyn aihetta fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusotteen kautta, joten kokemukset vaikuttavat sekä haastateltujen vastauksiin että tutkijan tulkintoihin.
Tutkimusmenetelmät olivat havainnointi, teemahaastattelu ja keskustelut. Aineiston keruussa apuna käytin myös aiheeseen liittyvien televisiodokumenttien tutkimista ja kenttämuistiinpanojen kirjoittamista. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2005 ja lukuvuoden 2005 - 2006 aikana. Tutkimuksessa selvitetään neljän opettajan ja 12 oppilaan kokemuksia koiraluokkatoiminnasta. Haastattelin yhdeksää poikaa ja kolmea tyttöä. Neljä oppilasta kuului viidennelle luokalle, kaksi toiselle luokalle ja kuusi peruskoulun yläluokille. Vanhempien mielipiteitä tarkasteltiin yhden koiraluokan osalta.
Tutkimuksen viitekehyksenä ovat kouluviihtyvyyden yhteydet tarpeisiin, motivaatioon, ilmapiiriin ja tunteisiin. Maslow`n ja Allardtin tarvehierarkioiden avulla tarkastellaan tarpeiden tyydyttämistä koiraluokassa sekä niiden yhteyksiä motivaatioon, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Affektiivista viihtyvyyttä tarkastellaan tunteiden, tunneälyn ja kosketuksen näkökulmista. Teoriaosassa tutustutaan myös koiraan eläimenä, ihmisten ja lemmikkieläinten välisiin suhteisiin sekä lemmikkieläinten terapeuttiseen merkitykseen.
Tulosten mukaan koiraluokan perustamista tukee moniammatillinen yhteistyö ja sitä heikentävät erilaiset ennakkoluulot. Koiraluokan opettajien oppimis- ja opettamiskäsityksiä yhdistää suvaitsevaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen. Kaikki koiraluokkien opettajat viihtyvät työssään, mikä edistää oppilaiden viihtyvyyttä.
Koiraluokassa merkittäviä viihtyvyyden tekijöitä ovat opettaja, koulukoira, kaverit, ilmapiiri, tunneäly ja motivaatio. Liittymisen ja turvallisuuden tarpeiden tyydyttäminen yhdessä myönteisen kouluasenteen kanssa edistävät sisäisen motivaation kehittymistä ja lisäävät hyvinvointia. Koiran koskettaminen on oppilaalle palkkio, joka motivoi häntä ulkoisesti. Vuorovaikutus koiran kanssa kehittää oppilaan tunneälytaitoja, jotka edistävät empatian kehittymistä ja affektiivisen viihtyvyyden kokemista. Tunteiden tunnistaminen ja käsittely vähentävät kiusaamista ja lujittavat luokan yhteishenkeä. Vanhempien mukaan kohteliaat käytöstavat voivat siirtyä myös kotiin. Opettajalta vaaditaan empatiaa ja kannustavaa otetta, kurinpitotaitoa ja rauhallisuutta. Viihtymättömyyttä aiheuttavat läksyt ja väsymys.
Ystävällinen koulukoira tuo iloa koulupäivään, jakaa huomiota, tukee oppilasta ja rauhoittaa luokan ilmapiiriä. Koira luo yhdessä opettajan kanssa lämpimän ja johdonmukaisen oppimisympäristön, jossa jokainen oppilas voi paremmin toteuttaa omia tarpeitaan. Osalle oppilaista koiran läsnäolo on yhdentekevää. Vaikka oppilas ei välittäisikään koirista, voi hän silti hyötyä koiraluokan turvallisesta ilmapiiristä, sillä koira opettaa erilaisuuden sietämistä, itsehillintää, toisten huomioonottamista ja kohteliaita käytöstapoja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että oppilaiden turvallisuuden, liittymisen ja rakkauden tarpeet sekä tunteet tulisi ottaa huomioon, jos kouluviihtyvyyttä halutaan kohentaa. Kouluissa tulisi huomioida myös eläinavusteisen kasvatuksen mahdollisuudet. Oppilaiden omat kokemukset kouluviihtyvyydestä osoittautuivat suhteellisen samankaltaisiksi kaikissa koiraluokissa. Saadut tulokset ovat rohkaisevia: koiraluokka kohentaa kouluviihtyvyyttä ja etenkin sen affektiivista komponenttia.
Asiasanat: kouluviihtyvyys, affektiivinen kouluviihtyvyys, koira, tapaustutkimus, fenomenologia
Tutkimusmenetelmät olivat havainnointi, teemahaastattelu ja keskustelut. Aineiston keruussa apuna käytin myös aiheeseen liittyvien televisiodokumenttien tutkimista ja kenttämuistiinpanojen kirjoittamista. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2005 ja lukuvuoden 2005 - 2006 aikana. Tutkimuksessa selvitetään neljän opettajan ja 12 oppilaan kokemuksia koiraluokkatoiminnasta. Haastattelin yhdeksää poikaa ja kolmea tyttöä. Neljä oppilasta kuului viidennelle luokalle, kaksi toiselle luokalle ja kuusi peruskoulun yläluokille. Vanhempien mielipiteitä tarkasteltiin yhden koiraluokan osalta.
Tutkimuksen viitekehyksenä ovat kouluviihtyvyyden yhteydet tarpeisiin, motivaatioon, ilmapiiriin ja tunteisiin. Maslow`n ja Allardtin tarvehierarkioiden avulla tarkastellaan tarpeiden tyydyttämistä koiraluokassa sekä niiden yhteyksiä motivaatioon, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Affektiivista viihtyvyyttä tarkastellaan tunteiden, tunneälyn ja kosketuksen näkökulmista. Teoriaosassa tutustutaan myös koiraan eläimenä, ihmisten ja lemmikkieläinten välisiin suhteisiin sekä lemmikkieläinten terapeuttiseen merkitykseen.
Tulosten mukaan koiraluokan perustamista tukee moniammatillinen yhteistyö ja sitä heikentävät erilaiset ennakkoluulot. Koiraluokan opettajien oppimis- ja opettamiskäsityksiä yhdistää suvaitsevaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen. Kaikki koiraluokkien opettajat viihtyvät työssään, mikä edistää oppilaiden viihtyvyyttä.
Koiraluokassa merkittäviä viihtyvyyden tekijöitä ovat opettaja, koulukoira, kaverit, ilmapiiri, tunneäly ja motivaatio. Liittymisen ja turvallisuuden tarpeiden tyydyttäminen yhdessä myönteisen kouluasenteen kanssa edistävät sisäisen motivaation kehittymistä ja lisäävät hyvinvointia. Koiran koskettaminen on oppilaalle palkkio, joka motivoi häntä ulkoisesti. Vuorovaikutus koiran kanssa kehittää oppilaan tunneälytaitoja, jotka edistävät empatian kehittymistä ja affektiivisen viihtyvyyden kokemista. Tunteiden tunnistaminen ja käsittely vähentävät kiusaamista ja lujittavat luokan yhteishenkeä. Vanhempien mukaan kohteliaat käytöstavat voivat siirtyä myös kotiin. Opettajalta vaaditaan empatiaa ja kannustavaa otetta, kurinpitotaitoa ja rauhallisuutta. Viihtymättömyyttä aiheuttavat läksyt ja väsymys.
Ystävällinen koulukoira tuo iloa koulupäivään, jakaa huomiota, tukee oppilasta ja rauhoittaa luokan ilmapiiriä. Koira luo yhdessä opettajan kanssa lämpimän ja johdonmukaisen oppimisympäristön, jossa jokainen oppilas voi paremmin toteuttaa omia tarpeitaan. Osalle oppilaista koiran läsnäolo on yhdentekevää. Vaikka oppilas ei välittäisikään koirista, voi hän silti hyötyä koiraluokan turvallisesta ilmapiiristä, sillä koira opettaa erilaisuuden sietämistä, itsehillintää, toisten huomioonottamista ja kohteliaita käytöstapoja. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että oppilaiden turvallisuuden, liittymisen ja rakkauden tarpeet sekä tunteet tulisi ottaa huomioon, jos kouluviihtyvyyttä halutaan kohentaa. Kouluissa tulisi huomioida myös eläinavusteisen kasvatuksen mahdollisuudet. Oppilaiden omat kokemukset kouluviihtyvyydestä osoittautuivat suhteellisen samankaltaisiksi kaikissa koiraluokissa. Saadut tulokset ovat rohkaisevia: koiraluokka kohentaa kouluviihtyvyyttä ja etenkin sen affektiivista komponenttia.
Asiasanat: kouluviihtyvyys, affektiivinen kouluviihtyvyys, koira, tapaustutkimus, fenomenologia