The CFSP locked in three traditions : A Case Study of the Common Foreign and Security Policy of the European Union on Iraq Disarmament Crisis in January - March 2003
SUNNARI, JARMO (2007)
SUNNARI, JARMO
2007
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16817
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16817
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) Irakin aseistariisumiskriisin aikana. Tutkimuksen kohteena on YUTP:n lamaantuminen kriisin aiheuttaman poliittisen paineen vuoksi, ja se käsittelee ajanjaksoa tammikuusta maaliskuuhun vuonna 2003. Tutkimuskysymys kuuluu: miten Irakin aseistariisumiskriisi lamautti EU:n YUTP:aa tammi-maaliskuussa vuonna 2003? (How did the Iraq Disarmament Crisis paralyse the Common Foreign and Security Policy of the European Union between January and March 2003?)
Tutkielma pohjaa Martin Wightin kolmen tradition teoriaan, ja sen metodi on yhdistelmä laadullista sisältöanalyysiä ja tulkinta-analyysiä poststrukturalistisessa viitekehyksessä. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kriisin amerikkalaisen ja eurooppalaisten toimijoiden julkilausumaluontoisia tekstejä ja toimijat jaotellaan Wightin teorian kategorioihin. Analyysin toisessa vaiheessa ensimmäisen vaiheen tuloksia verrataan akateemiseen tutkimukseen ja kansainvälisen median uutisointiin kriisistä.
Analyysin ensimmäisen vaiheen tutkimusmateriaaliin kuuluvat Yhdysvaltojen presidentti George W. Bushin State of the Union -puhe 28.1.2003, niin kutsutut The Letter of Eight (30.1.2003) ja Vilnius Group Statement (5.2.2003) -julkilausumat eurooppalaisten valtioiden ad hoc -ryhmittymiltä, puheenjohtajavaltio Kreikan yhteenveto Eurooppa-neuvoston ylimääräisestä kokouksesta 17.2.2003, Ison-Britannian pääministeri Tony Blairin puhe maan parlamentissa 25.2.2003 ja Ranskan presidentti Jacques Chiracin televisiohaastattelun (10.3.2003) katkelmat.
Kriisin aikana EU:n jäsenmaiden näkökannat erkaantuivat kauas toisistaan ja maat sivuuttivat YUTP:n toimintatavat, mikä lamaannutti tämän. Tutkielma selvittää, millä tavoin ja miksi eri tahot suhtautuivat eri tavalla Irakin kriisiin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa toimijat jaotellaan Wightin teorian esittelemien kategorioiden mukaan: Yhdysvallat ja Iso-Britannia revolutionismin ja realismin välimaastoon, Ranska, Vilnius Group ja Eight Leaders realismin ja rationalismin välimaastoon ja EU rationalismiin.
Tutkielma osoittaa, että toimijoiden näkemyserot johtuvat yhteisen ajattelutavan ja identiteetin puutteesta. Tämä puute on sisäsyntyinen ongelma EU:n YUTP:ssa, eikä se ole poistettavissa nopein ratkaisuin, vaan siihen vaaditaan yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittymistä. Ongelman ymmärtäminen helpottaa kuitenkin sen kontrolloimista: kun tiedetään, millaisessa tilanteessa YUTP lamaantuu, ilmiöön voidaan varautua. Niin ikään YUTP:n toiminnan ja vaikutuksien tunteminen auttaa järjestelmän kehittämisessä. Näistä syistä toimenpidesuosituksiin kuuluvat julkisen keskustelun käyminen YUTP:n hyvistä ja huonoista puolista sekä sen tulevaisuuden hahmottelu, joita käsitellään tutkielman päätösosassa. Suositeltavia jatkotutkimuskohteita tämän työn pohjalta ovat EU:n kansalaisten näkemykset YUTP:n kehittämisestä Irakin aseistariisumiskriisin jälkeen ja EU:n ulkoministerien sekä YUTP:n korkean edustajan haastattelututkimus YUTP:n kehittämismahdollisuuksista.
ASIASANAT: Euroopan unioni, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, YUTP, Irakin aseistariisumiskriisi, European Union, Common Foreign and Security Policy, CFSP, Iraq Disarmament Crisis, Martin Wight, The Three Traditions
Tutkielma pohjaa Martin Wightin kolmen tradition teoriaan, ja sen metodi on yhdistelmä laadullista sisältöanalyysiä ja tulkinta-analyysiä poststrukturalistisessa viitekehyksessä. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan kriisin amerikkalaisen ja eurooppalaisten toimijoiden julkilausumaluontoisia tekstejä ja toimijat jaotellaan Wightin teorian kategorioihin. Analyysin toisessa vaiheessa ensimmäisen vaiheen tuloksia verrataan akateemiseen tutkimukseen ja kansainvälisen median uutisointiin kriisistä.
Analyysin ensimmäisen vaiheen tutkimusmateriaaliin kuuluvat Yhdysvaltojen presidentti George W. Bushin State of the Union -puhe 28.1.2003, niin kutsutut The Letter of Eight (30.1.2003) ja Vilnius Group Statement (5.2.2003) -julkilausumat eurooppalaisten valtioiden ad hoc -ryhmittymiltä, puheenjohtajavaltio Kreikan yhteenveto Eurooppa-neuvoston ylimääräisestä kokouksesta 17.2.2003, Ison-Britannian pääministeri Tony Blairin puhe maan parlamentissa 25.2.2003 ja Ranskan presidentti Jacques Chiracin televisiohaastattelun (10.3.2003) katkelmat.
Kriisin aikana EU:n jäsenmaiden näkökannat erkaantuivat kauas toisistaan ja maat sivuuttivat YUTP:n toimintatavat, mikä lamaannutti tämän. Tutkielma selvittää, millä tavoin ja miksi eri tahot suhtautuivat eri tavalla Irakin kriisiin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa toimijat jaotellaan Wightin teorian esittelemien kategorioiden mukaan: Yhdysvallat ja Iso-Britannia revolutionismin ja realismin välimaastoon, Ranska, Vilnius Group ja Eight Leaders realismin ja rationalismin välimaastoon ja EU rationalismiin.
Tutkielma osoittaa, että toimijoiden näkemyserot johtuvat yhteisen ajattelutavan ja identiteetin puutteesta. Tämä puute on sisäsyntyinen ongelma EU:n YUTP:ssa, eikä se ole poistettavissa nopein ratkaisuin, vaan siihen vaaditaan yhteisen eurooppalaisen identiteetin kehittymistä. Ongelman ymmärtäminen helpottaa kuitenkin sen kontrolloimista: kun tiedetään, millaisessa tilanteessa YUTP lamaantuu, ilmiöön voidaan varautua. Niin ikään YUTP:n toiminnan ja vaikutuksien tunteminen auttaa järjestelmän kehittämisessä. Näistä syistä toimenpidesuosituksiin kuuluvat julkisen keskustelun käyminen YUTP:n hyvistä ja huonoista puolista sekä sen tulevaisuuden hahmottelu, joita käsitellään tutkielman päätösosassa. Suositeltavia jatkotutkimuskohteita tämän työn pohjalta ovat EU:n kansalaisten näkemykset YUTP:n kehittämisestä Irakin aseistariisumiskriisin jälkeen ja EU:n ulkoministerien sekä YUTP:n korkean edustajan haastattelututkimus YUTP:n kehittämismahdollisuuksista.
ASIASANAT: Euroopan unioni, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, YUTP, Irakin aseistariisumiskriisi, European Union, Common Foreign and Security Policy, CFSP, Iraq Disarmament Crisis, Martin Wight, The Three Traditions