Avosopeutumisvalmennuksen vaikuttavuus MS-kuntoutujien koherenssin tunteeseen sekä kuntoutumiskokemuksiin ja -muutoksiin
HAUKKA-WACKLIN, TUULA (2007)
HAUKKA-WACKLIN, TUULA
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16800
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16800
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää avosopeutumisvalmennuksen vaikuttavuutta MS-kuntoutujien koherenssin tunteeseen, kuntoutumiskokemuksiin ja -muutoksiin, sekä koherens-sin tunteen voimakkuuden yhteyttä eri tekijöihin, kuten koettuun terveydentilaan. Koherenssin tunteeseen liittyen tutkimuksella oli kaksi hypoteesia. Niistä ensimmäinen oletti, että koherenssin tunne on pysyvä ominaisuus, joka ei muutu avosopeutumisvalmennuksen aikana. Toinen hypoteesi oletti: mitä vahvempi koherenssin tunne kuntoutujalla on, sitä enemmän hänellä on positiivisia kuntoutumismuutoksia sopeutumisvalmennuksen jälkeen.
Tutkimusjoukko koostui Suomen MS-liiton avokuntoutusyksikön kolmen avosopeutumisvalmennuskurssin 24 kuntoutujasta. Aineisto kerättiin koherenssin tunnetta, kuntoutumiskokemuksia ja -muutoksia mittaavilla lomakekyselyillä sekä kolmella ryhmähaastattelulla. Kysely-lomakeaineisto analysoitiin SPSS 14,0 for Windows -tilasto-ohjelmalla ja ryhmähaastattelut laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.
Avosopeutumisvalmennus ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi kuntoutujien koherenssin tunteeseen. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että koherenssin tunteen voimakkuus ei määritä kuntoutujien kuntoutumismuutoksia eikä -kokemuksia. Sen sijaan avosopeutumisvalmennuksella oli myönteisiä vaikutuksia. Sopeutumisvalmennus muutti kurssilaisten ajatuksia itsestä positiiviseen suuntaan. Itsehoito, ajan lisääminen lepoon ja virkistäytymiseen lisääntyivät. Myös koettu terveydentila muuttui positiiviseen suuntaan, mutta tässäkään muutos ei ollut riippuvainen koherenssin tunteen voimakkuudesta.
Avosopeutumisvalmennuksen tuloksena rohkeus viedä käsiteltyjä asioita arkeen lisääntyi, samoin sisäinen voimantunne, mikä ilmeni muun muassa omien jäljellä olevien voimavarojen tunnistamisena. MS-tautiin liittyvän uupumuksen tunnistaminen, hyväksyminen ja muutoksen tekeminen omassa toiminnassa olivat niinikään avosopeutumisvalmennuksen keskeisiä tuloksia. Sosiaalisissa suhteissa ei tapahtunut kurssin aikana muutoksia, mutta niiden merkitys ja mahdollisuus suhteiden solmimiseen nousivat esiin. Vertaistuen kokemukset olivat pääosin hyviä, mutta toisaalta myös vertaisuuden lamaannuttava vaikutus tiedostettiin.
Avaimia onnistuneessa sopeutumisvalmennuksessa ovat motivaatio, oppiminen ja kannatteleva ryhmädynamiikka. Lisäksi oikein ajoitettu kuntoutus, joka ottaa huomioon kuntoutujan yksilölliset tarpeet, on tämän tutkimuksen mukaan merkityksellistä kuntoutumisprosessissa. Yksittäisen kuntoutujan näkökulmasta masennus näyttäisi olevan yksi keskeisistä esteistä ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuksen vaikuttavuudelle.
Asiasanat: Kuntoutus, sopeutumisvalmennus, MS-tauti, koherenssin tunne, sisäinen voimantunne, voimaantuminen ja vertaisuus
Tutkimusjoukko koostui Suomen MS-liiton avokuntoutusyksikön kolmen avosopeutumisvalmennuskurssin 24 kuntoutujasta. Aineisto kerättiin koherenssin tunnetta, kuntoutumiskokemuksia ja -muutoksia mittaavilla lomakekyselyillä sekä kolmella ryhmähaastattelulla. Kysely-lomakeaineisto analysoitiin SPSS 14,0 for Windows -tilasto-ohjelmalla ja ryhmähaastattelut laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.
Avosopeutumisvalmennus ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi kuntoutujien koherenssin tunteeseen. Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että koherenssin tunteen voimakkuus ei määritä kuntoutujien kuntoutumismuutoksia eikä -kokemuksia. Sen sijaan avosopeutumisvalmennuksella oli myönteisiä vaikutuksia. Sopeutumisvalmennus muutti kurssilaisten ajatuksia itsestä positiiviseen suuntaan. Itsehoito, ajan lisääminen lepoon ja virkistäytymiseen lisääntyivät. Myös koettu terveydentila muuttui positiiviseen suuntaan, mutta tässäkään muutos ei ollut riippuvainen koherenssin tunteen voimakkuudesta.
Avosopeutumisvalmennuksen tuloksena rohkeus viedä käsiteltyjä asioita arkeen lisääntyi, samoin sisäinen voimantunne, mikä ilmeni muun muassa omien jäljellä olevien voimavarojen tunnistamisena. MS-tautiin liittyvän uupumuksen tunnistaminen, hyväksyminen ja muutoksen tekeminen omassa toiminnassa olivat niinikään avosopeutumisvalmennuksen keskeisiä tuloksia. Sosiaalisissa suhteissa ei tapahtunut kurssin aikana muutoksia, mutta niiden merkitys ja mahdollisuus suhteiden solmimiseen nousivat esiin. Vertaistuen kokemukset olivat pääosin hyviä, mutta toisaalta myös vertaisuuden lamaannuttava vaikutus tiedostettiin.
Avaimia onnistuneessa sopeutumisvalmennuksessa ovat motivaatio, oppiminen ja kannatteleva ryhmädynamiikka. Lisäksi oikein ajoitettu kuntoutus, joka ottaa huomioon kuntoutujan yksilölliset tarpeet, on tämän tutkimuksen mukaan merkityksellistä kuntoutumisprosessissa. Yksittäisen kuntoutujan näkökulmasta masennus näyttäisi olevan yksi keskeisistä esteistä ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuksen vaikuttavuudelle.
Asiasanat: Kuntoutus, sopeutumisvalmennus, MS-tauti, koherenssin tunne, sisäinen voimantunne, voimaantuminen ja vertaisuus