Unionijäsenyyden velvoitteet erityisesti julkisen talouden valvonnassa - Esimerkkinä Suomen tilintarkastusjärjestelmä
KARPPELIN, HELENA (2007)
KARPPELIN, HELENA
2007
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16783
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16783
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aihe on unionijäsenyyden velvoitteet erityisesti julkisen talouden valvonnassa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä velvoitteita jäse nyys Euroopan unionissa on aiheuttanut Suomen julkisen talouden valvonnassa. Aihetta tarkastellaan tilintarkastusjärjestelmän näkökulmasta, koska julkisten ja yksityisten yksiköiden sidosryhmät haluavat tilintarkastuksen kautta varmistua siitä,että toiminnasta ja taloudesta on annettu oikea informaatio. Tutkielmassa selvitetään, miksi unionijäsenyys velvoittaa tilintarkastusjärjestelmää muuttumaan ja miten se on kehittynyt tämän johdosta.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen sekä osin oikeuspoliittinen. Tutkielmassa esitetään tilintarkastusjärjestelmän juridinen kartoitus. Keskeistä tutkimuksessa ovat Euroopan unionin rakennerahastoista ja maatalousrahastoista saatavien tukien valvonnan oikeudelliset perusteet. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan unionijäsenyyden vaikutuksia valtion ja kuntien talouden valvontaan. Välillinen julkishallinto muodostaa kytkennän julkisen ja yksityisen sektorin valvonta säännösten välillä. Siksi myös yksityisen sektorin tilintarkastusjärjestelmä on mukana tutkielmassa. Sisäinen valvonta on mukana tutkielmassa, koska sen merkitys koko ajan kasvaa ulkoisen valvonnan ohella ja tukena. Keskeisiä lähteitä tutkimuksen oikeusdogmaattisessa osuudessa ovat olleet Euroopan yhteisön ja kansalliset lait ja asetukset sekä lainvalmisteluaineistot. Aiheeseen liittyvä oikeuskirjallisuus on tukenut tulkintoja. Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta, jonka kansainvälisen käytännön mukaan määrittelevät tilintarkastajat ja heidän ammatilliset järjestönsä. Tutkielmassa esitetään hyvän tilintarkastustavan noudattamisen merkitys tilintarkastukselle ja sen velvoittavuus oikeuslähdeopillisesti. Tärkeänä tiedon lähteenä tutkimuksessa on toiminut myös oikeuskäytäntö.
Oikeuspoliittista näkökulmaa tutkimukseen tuo unionijäsenyyden vaikutusten yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun ja suunnittelun tutkiminen. Tutkimuksessa on seurattu oikeuspoliittista keskustelua alan lehdistä. Lisäksi on analysoitu erilaisten tutkimusten tuloksia. Moitteettoman varainhoidon periaate edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta unionivarojen hoidossa. Tästä on seurannut, että Suomessa edellytetään myös muulta julkisen talouden hoidolta saman periaatteen toteutumista. Unionijäsenyys velvoittaa tilintarkastusta monin tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen yksikkö.
Euroopan unionin tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa valvontaa. EU-tukien käytön moitteettomuuden valvonta on ensisijaisesti kuitenkin jäsenvaltioilla, mikä aiheuttaa kirjavuutta käytännöissä. Suomessa säädetyt kansalliset lait hallinnoinnista ja valvonnasta ovat selkeyttäneet toimintaa, mutta säädöstenvastaisuuksia löytyy silti. Vaikuttavuuden valvominen on todellinen haaste talouden valvonnalle ja sisäisen valvonnan kehittäminen on siinä tehtävässä avainasemassa. Talouden valvonta vaatii yhä enemmän voimavaroja globalisaation edetessä.
Avainsanat: Unionijäsenyys, valvonta, hyvä tilintarkastustapa, vaikuttavuus ja tilintarkastus
Tutkimus on oikeusdogmaattinen sekä osin oikeuspoliittinen. Tutkielmassa esitetään tilintarkastusjärjestelmän juridinen kartoitus. Keskeistä tutkimuksessa ovat Euroopan unionin rakennerahastoista ja maatalousrahastoista saatavien tukien valvonnan oikeudelliset perusteet. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan unionijäsenyyden vaikutuksia valtion ja kuntien talouden valvontaan. Välillinen julkishallinto muodostaa kytkennän julkisen ja yksityisen sektorin valvonta säännösten välillä. Siksi myös yksityisen sektorin tilintarkastusjärjestelmä on mukana tutkielmassa. Sisäinen valvonta on mukana tutkielmassa, koska sen merkitys koko ajan kasvaa ulkoisen valvonnan ohella ja tukena. Keskeisiä lähteitä tutkimuksen oikeusdogmaattisessa osuudessa ovat olleet Euroopan yhteisön ja kansalliset lait ja asetukset sekä lainvalmisteluaineistot. Aiheeseen liittyvä oikeuskirjallisuus on tukenut tulkintoja. Hyvä tilintarkastustapa on tapaoikeutta, jonka kansainvälisen käytännön mukaan määrittelevät tilintarkastajat ja heidän ammatilliset järjestönsä. Tutkielmassa esitetään hyvän tilintarkastustavan noudattamisen merkitys tilintarkastukselle ja sen velvoittavuus oikeuslähdeopillisesti. Tärkeänä tiedon lähteenä tutkimuksessa on toiminut myös oikeuskäytäntö.
Oikeuspoliittista näkökulmaa tutkimukseen tuo unionijäsenyyden vaikutusten yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun ja suunnittelun tutkiminen. Tutkimuksessa on seurattu oikeuspoliittista keskustelua alan lehdistä. Lisäksi on analysoitu erilaisten tutkimusten tuloksia. Moitteettoman varainhoidon periaate edellyttää jäsenvaltioilta taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta unionivarojen hoidossa. Tästä on seurannut, että Suomessa edellytetään myös muulta julkisen talouden hoidolta saman periaatteen toteutumista. Unionijäsenyys velvoittaa tilintarkastusta monin tavoin riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen yksikkö.
Euroopan unionin tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa valvontaa. EU-tukien käytön moitteettomuuden valvonta on ensisijaisesti kuitenkin jäsenvaltioilla, mikä aiheuttaa kirjavuutta käytännöissä. Suomessa säädetyt kansalliset lait hallinnoinnista ja valvonnasta ovat selkeyttäneet toimintaa, mutta säädöstenvastaisuuksia löytyy silti. Vaikuttavuuden valvominen on todellinen haaste talouden valvonnalle ja sisäisen valvonnan kehittäminen on siinä tehtävässä avainasemassa. Talouden valvonta vaatii yhä enemmän voimavaroja globalisaation edetessä.
Avainsanat: Unionijäsenyys, valvonta, hyvä tilintarkastustapa, vaikuttavuus ja tilintarkastus