Zur Themenentfaltung in finnischen und deutschen Zeitungsartikeln über die PISA-Studie 2000
JOUTSENJÄRVI, LEENA (2007)
JOUTSENJÄRVI, LEENA
2007
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16782
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16782
Tiivistelmä
PISA (Programme for International Student Assessment) on kolmen vuoden välein toteutettava oppimistulosten arviointiohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa OECD-jäsenmaiden koulutuksen tasosta ja tuloksista kansainvälisessä viitekehyksessä. Tutkimus kohdistuu 15-vuotiaiden nuorten osaamiseen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Ensimmäinen PISA-tutkimus toteutettiin vuonna 2000 pääpainonaan lukutaidon arviointi. Suomalaiset nuoret pärjäsivät lukutaidon osalta osallistujamaista parhaiten ja sijoittuivat myös muilla osa-alueilla kärkimaiden joukkoon. Saksalaiset nuoret jäivät sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden 32 maan keskiarvon alapuolelle kaikilla osa-alueilla. Oheisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä ja miten vuoden 2000 PISA-tutkimuksesta kirjoitetaan toisaalta suomalaisissa, toisaalta saksalaisissa sanomalehdissä, onko maiden välisissä lehtikirjoituksissa eroja ja minkälaisia mahdollisia eroja. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta PISA 2000:ta käsittelevästä suomalaisesta ja kuudesta saksalaisesta sanomalehtiartikkelista. Lähtöoletukseni on PISA-tutkimustulokset huomioon ottaen, että tutkimusta käsitellään saksalaisissa lehdissä kriittisemmin kuin suomalaisissa.
Tutkielmani teoriaosassa käsittelen aluksi yleisesti tekstien luokittelua ja määrittelen keskeisiä tekstiluokittelun käsitteitä, minkä jälkeen keskityn sanomalehtitekstien kuvaamiseen ja luokitteluun. Olennaista on lisäksi käsitteiden ”aihe” (”Thema”) ja ”aiheen kehittely” (”Themenentfaltung”) määrittely, samoin kuin aiheen kehittelyn perusmuotojen esittely. Tutkielmani empiirisen osan muodostaa artikkelien analyysi, joka on kvalitatiivinen paralleelitekstianalyysi. Perustan analyysini Heinz-Helmut Lügerin (1995) sanomalehtitekstien luokitteluun ja Klaus Brinkerin (2001) kuvaukseen tekstin aiheen ja aiheen kehittelyn muodon määrittämiseksi, sekä Brinkerin ja Barbara Sandigin (2006) esittelemiin aiheen kehittelyn perusmuotoihin. Analysoin artikkelit yksitellen ja kontrastiivisesti kolmen aspektin mukaan: tekstilajin, pääaiheen ja aiheen kehittelyn muodon. Selvitän ensin, edustaako artikkeli tietoa välittävää uutistekstiä vai mielipidepainotteista kommentaaria. Toiseksi muotoilen artikkelin pääaiheen ja kolmanneksi paneudun siihen, miten pääaihetta kehitellään. Analysoin, onko aiheen kehittelyn muoto deskriptiivinen (kuvaileva), narratiivinen (kertova), eksplikatiivinen (selittävä), argumentatiivinen (perusteleva), dialoginen (keskusteleva) vai ns. ”unernst” (esim. ironinen tai humoristinen).
Analyysi vahvistaa oletukseni, sillä se osoittaa ensinnäkin, että saksalaiset artikkelit sisältävät enemmän arvottamista kuin suomalaiset. Saksalaisista artikkeleista puolet voidaan kuvata mielipidepainotteisiksi kommentaareiksi, joille on ominaista argumentatiivinen aiheen kehittely, kun taas suomalaiset artikkelit edustavat yhtä lukuun ottamatta kaikki asiallisia tietoa välittäviä uutistekstejä, joissa aihetta kehitellään deskriptiivisesti. Toiseksi saksalaisissa artikkeleissa esiintyvät arvottavat ilmaukset ovat kriittisempiä ja terävämpiä kuin suomalaiset kevyehkösti arvottavat ilmaukset. Saksalaisissa arvottavissa teksteissä käytetään enemmän kuvaannollisia ilmauksia suomalaisiin artikkeleihin verrattuna.
ASIASANAT: PISA-tutkimus, sanomalehtiartikkeli, tekstilaji, aihe, aiheen kehittely
Tutkielmani teoriaosassa käsittelen aluksi yleisesti tekstien luokittelua ja määrittelen keskeisiä tekstiluokittelun käsitteitä, minkä jälkeen keskityn sanomalehtitekstien kuvaamiseen ja luokitteluun. Olennaista on lisäksi käsitteiden ”aihe” (”Thema”) ja ”aiheen kehittely” (”Themenentfaltung”) määrittely, samoin kuin aiheen kehittelyn perusmuotojen esittely. Tutkielmani empiirisen osan muodostaa artikkelien analyysi, joka on kvalitatiivinen paralleelitekstianalyysi. Perustan analyysini Heinz-Helmut Lügerin (1995) sanomalehtitekstien luokitteluun ja Klaus Brinkerin (2001) kuvaukseen tekstin aiheen ja aiheen kehittelyn muodon määrittämiseksi, sekä Brinkerin ja Barbara Sandigin (2006) esittelemiin aiheen kehittelyn perusmuotoihin. Analysoin artikkelit yksitellen ja kontrastiivisesti kolmen aspektin mukaan: tekstilajin, pääaiheen ja aiheen kehittelyn muodon. Selvitän ensin, edustaako artikkeli tietoa välittävää uutistekstiä vai mielipidepainotteista kommentaaria. Toiseksi muotoilen artikkelin pääaiheen ja kolmanneksi paneudun siihen, miten pääaihetta kehitellään. Analysoin, onko aiheen kehittelyn muoto deskriptiivinen (kuvaileva), narratiivinen (kertova), eksplikatiivinen (selittävä), argumentatiivinen (perusteleva), dialoginen (keskusteleva) vai ns. ”unernst” (esim. ironinen tai humoristinen).
Analyysi vahvistaa oletukseni, sillä se osoittaa ensinnäkin, että saksalaiset artikkelit sisältävät enemmän arvottamista kuin suomalaiset. Saksalaisista artikkeleista puolet voidaan kuvata mielipidepainotteisiksi kommentaareiksi, joille on ominaista argumentatiivinen aiheen kehittely, kun taas suomalaiset artikkelit edustavat yhtä lukuun ottamatta kaikki asiallisia tietoa välittäviä uutistekstejä, joissa aihetta kehitellään deskriptiivisesti. Toiseksi saksalaisissa artikkeleissa esiintyvät arvottavat ilmaukset ovat kriittisempiä ja terävämpiä kuin suomalaiset kevyehkösti arvottavat ilmaukset. Saksalaisissa arvottavissa teksteissä käytetään enemmän kuvaannollisia ilmauksia suomalaisiin artikkeleihin verrattuna.
ASIASANAT: PISA-tutkimus, sanomalehtiartikkeli, tekstilaji, aihe, aiheen kehittely