”Olemme maailman johtava laitevalmistajariippumaton toimija.” Teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien retorisesta rakenteesta ja argumentoinnista
KORPELA, ANNINA (2007)
KORPELA, ANNINA
2007
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16722
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16722
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien kieltä.
Tutkimusotteena on tekstintutkimus, tarkemmin sanottuna tekstilajitutkimus laadullisesta näkökulmasta. Työssä selvitetään, miten teksteissä rakennetaan erilaisia merkityksiä ja millaisia nuo merkitykset ovat. Lisäksi tuodaan esille tapoja, joilla liiketoimintasuunnitelmien kirjoittajat argumentoivat ja perustelevat esittämiään väitteitä.
Tutkielmaan sisältyy kaksi erillistä analyysiä aineistosta. Metodisina analyysivälineinä sovelletaan retorisen rakenteen teoriaa ja relaatiopropositio-ajattelua.
Relaatiopropositioilla kuvataan eri tekstinosien välillä ilmeneviä suhteita ja propositionaalisia sisältöjä eli merkityssisältöjä. Retorisuudella tarkoitetaan sitä, että tekstin rakenteelliset ominaisuudet heijastavat kirjoittajan käsitystä tekstin järjestyksestä ja esittämisestä.
Toinen analyysimenetelmä on retoriikkaan pohjautuva argumentointianalyysi.
Liiketoimintasuunnitelmien argumentatiivista etenemistapaa tarkastellaan kuuden eri argumentointistrategian avulla. Tavoitteena on tuoda esille, millaisia argumentteja liiketoimintasuunnitelmissa käytetään, miten niillä pyritään vaikuttamaan lukijaan ja millä perusteella jokin argumentti on toimiva tai toimimaton. Tutkielmassa tarkastellaan tapoja, joilla yritys pyrkii ”myymään ideansa” rahoittajalle.
Aineistona on kuuden teknologiayrityksen liiketoimintasunnitelmat. Retorisen rakenteen teoriaan perustuva relaatiopropositioanalyysi on tehty kaikkien suunnitelmien aloituskappaleista. Lisäksi ns. syväanalyysit on tehty kolmen suunnitelman aloituskappaleesta. Tekstien argumentoinnin tarkastelussa aineistona on kaikki kuusi liiketoimintasuunnitelmaa kokonaisuudessaan, pois lukien kuvat ja taulukot.
Relaatiopropositioanalyysin perusteella liiketoimintasuunnitelmien aloitukset sisältävät eniten kuvailevia ja selittäviä sekä taustoittavia ja valmistelevia relaatiopropositiosuhteita.
Liiketoimintasuunnitelmien aloituskappaleiden kieli onkin enemmän kuvailevaa kuin esimerkiksi toimintaan tähtäävää. Liiketoimintasuunnitelmien aloitukset ovat pääosin sidosteisia: irrallisia lauseita, virkkeitä tai muita tekstijaksoja ei juurikaan esiinny. Jokaisella tekstinosalla on jonkinlainen relaatiopropositiosuhde suhteessa toiseen tekstinosaan.
Argumentointianalyysin perusteella suunnitelmat antavat melko realistisen kuvan perustettavista yrityksistä. Asiantuntijuuteen ja auktoriteettiin vetoavia sekä myönteisiä mielikuvia korostavia ja määrällistäviä argumentointistrategioita esiintyy suunnitelmissa eniten. Niillä pyritään muun muassa rakentamaan luotettavaa ja asiantuntevaa kuvaa kirjoittajasta ja perustettavasta yrityksestä. Lisäksi pyritään erottautumaan muista yrityksistä esimerkiksi tuomalla esille, mikä on yrityksen tuotteen tai palvelun tuoma hyöty tai lisäarvo asiakkaalle. Näyttää siltä, että kohtuudella käytetyt argumentointistrategiat ovat kaikkein tehokkaimpia vakuuttavuuden ja vaikuttavuuden kannalta. Eri argumentointistrategioita käytetään suunnitelmissa onnistuneesti tukemassa toisiaan.
Asiasanat: retorisen rakenteen teoria, relaatiopropositio, retoriikka, argumentointi, argumentointistrategia, teksti, tekstilaji, koherenssi, teknologiayritys, liiketoimintasuunnitelma
Tutkimusotteena on tekstintutkimus, tarkemmin sanottuna tekstilajitutkimus laadullisesta näkökulmasta. Työssä selvitetään, miten teksteissä rakennetaan erilaisia merkityksiä ja millaisia nuo merkitykset ovat. Lisäksi tuodaan esille tapoja, joilla liiketoimintasuunnitelmien kirjoittajat argumentoivat ja perustelevat esittämiään väitteitä.
Tutkielmaan sisältyy kaksi erillistä analyysiä aineistosta. Metodisina analyysivälineinä sovelletaan retorisen rakenteen teoriaa ja relaatiopropositio-ajattelua.
Relaatiopropositioilla kuvataan eri tekstinosien välillä ilmeneviä suhteita ja propositionaalisia sisältöjä eli merkityssisältöjä. Retorisuudella tarkoitetaan sitä, että tekstin rakenteelliset ominaisuudet heijastavat kirjoittajan käsitystä tekstin järjestyksestä ja esittämisestä.
Toinen analyysimenetelmä on retoriikkaan pohjautuva argumentointianalyysi.
Liiketoimintasuunnitelmien argumentatiivista etenemistapaa tarkastellaan kuuden eri argumentointistrategian avulla. Tavoitteena on tuoda esille, millaisia argumentteja liiketoimintasuunnitelmissa käytetään, miten niillä pyritään vaikuttamaan lukijaan ja millä perusteella jokin argumentti on toimiva tai toimimaton. Tutkielmassa tarkastellaan tapoja, joilla yritys pyrkii ”myymään ideansa” rahoittajalle.
Aineistona on kuuden teknologiayrityksen liiketoimintasunnitelmat. Retorisen rakenteen teoriaan perustuva relaatiopropositioanalyysi on tehty kaikkien suunnitelmien aloituskappaleista. Lisäksi ns. syväanalyysit on tehty kolmen suunnitelman aloituskappaleesta. Tekstien argumentoinnin tarkastelussa aineistona on kaikki kuusi liiketoimintasuunnitelmaa kokonaisuudessaan, pois lukien kuvat ja taulukot.
Relaatiopropositioanalyysin perusteella liiketoimintasuunnitelmien aloitukset sisältävät eniten kuvailevia ja selittäviä sekä taustoittavia ja valmistelevia relaatiopropositiosuhteita.
Liiketoimintasuunnitelmien aloituskappaleiden kieli onkin enemmän kuvailevaa kuin esimerkiksi toimintaan tähtäävää. Liiketoimintasuunnitelmien aloitukset ovat pääosin sidosteisia: irrallisia lauseita, virkkeitä tai muita tekstijaksoja ei juurikaan esiinny. Jokaisella tekstinosalla on jonkinlainen relaatiopropositiosuhde suhteessa toiseen tekstinosaan.
Argumentointianalyysin perusteella suunnitelmat antavat melko realistisen kuvan perustettavista yrityksistä. Asiantuntijuuteen ja auktoriteettiin vetoavia sekä myönteisiä mielikuvia korostavia ja määrällistäviä argumentointistrategioita esiintyy suunnitelmissa eniten. Niillä pyritään muun muassa rakentamaan luotettavaa ja asiantuntevaa kuvaa kirjoittajasta ja perustettavasta yrityksestä. Lisäksi pyritään erottautumaan muista yrityksistä esimerkiksi tuomalla esille, mikä on yrityksen tuotteen tai palvelun tuoma hyöty tai lisäarvo asiakkaalle. Näyttää siltä, että kohtuudella käytetyt argumentointistrategiat ovat kaikkein tehokkaimpia vakuuttavuuden ja vaikuttavuuden kannalta. Eri argumentointistrategioita käytetään suunnitelmissa onnistuneesti tukemassa toisiaan.
Asiasanat: retorisen rakenteen teoria, relaatiopropositio, retoriikka, argumentointi, argumentointistrategia, teksti, tekstilaji, koherenssi, teknologiayritys, liiketoimintasuunnitelma