Kaupan kuolema. Swahilikulttuurin kulta-ajan loppu kuudennellatoista vuosisadalla
SALMINEN, ANTTI (2007)
SALMINEN, ANTTI
2007
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-04-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16708
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16708
Tiivistelmä
Tutkielmassani selvitän syitä swahilikulttuurin kukoistuksen loppumiseen kuuden-nellatoista vuosisadalla. Koska aihe on melko vieras suomalaisille käytän suhteellisen paljon aikaa taustojen selvittämiselle, alkaen aina kulttuurin synnystä kahdeksannella vuosisadalla. Erityisesti kiinnitän huomiota kauppaan, ja sen merkitykseen swahileil-le. Kulttuurin kulta-aikana, neljännellä- ja viidennellätoista vuosisadalla, koko swahilien yhteiskunta toimi kaupan ehdoilla. Voimakas osallistuminen Intian valta-meren laajaan ja tuottoisaan kauppaan toi Itä-Afrikan rannikolle taloudellisen hyvin-voinnin lisäksi myös kulttuurisia vaikutteita, ja swahiliyhteisöt muuttuivatkin hiljalleen islaminuskoisiksi. Toisen vuosituhannen puolivälissä rannikolla kukoisti kymmeniä suhteellisen suuria ja erittäin vauraita kaupunkeja, joiden tärkeimmät rakennukset olivat taidokkaasti kivestä tehtyjä, ja joita hallitsi kauppiaiden erittäin hyvin toimeentuleva ja sivistynyt eliitti.
Kuudennellatoista vuosisadalla Itä-Afrikan rannikolle saapuivat portugalilaiset, ja heidän tulollaan on ilmeinen vaikutus swahilien menestyksen loppumiseen. Tutkin-kin työssäni myös portugalilaisten historiaa, varsinkin viidennentoista vuosisadan löytöretkiä Länsi-Afrikassa, ymmärtääkseni heidän toimiaan Intian valta-merellä. Erityisesti portugalilaisten vuosisatoja jatkunut vihapito muslimien kanssa loi taustan, joka ei ollut omiaan helpottamaan rauhaomaista yhteistyötä islaminuskoisten swahilien kanssa. Toinen voimakas ristiriita oli suhtautuminen kauppaan. Intian valtamerellä kauppa oli aina ollut vapaata valtioiden valvonnasta ja perustui puhtaasti kilpailuun. Portugalilaiset taas turvautuivat väkivaltaan ja pakkotulleihin yrittäessään ottaa haltuunsa swahilien tuottoisan kaupan. Vuosisatoja suhteellisen rauhanomaisesti eläneet swahilit eivät kyenneetkään aseelliseen vastarintaan, ja portugalilaiset valloittivat nopeasti kaikki merkittävät Itä-Afrikan rannikon kaupungit.
Heidän toimensa kaupan verottamiseksi aiheuttivat kuitenkin sen romahtamiseen. Swahileille tällä oli kohtalokas seuraus, sillä kauppiaat olivat yhteiskunnan huipulla ja he menettivät asemansa samalla kun kauppa loppui. Näin koko kulttuuri ajautui taloudellisen laman lisäksi ideologiseen kriisiin. Tästä se ei enää koskaan toipunut, sillä vapaan kaupan aika Intian valtamerellä oli nyt lopullisesti ohi.
Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on löytää pitkän linjan syy-seuraus suhteita. Tämän tyyppisessä työssä joudun käyttämään paljon tutkimuskirjallisuutta, varsinkin portugalilaisten osalta. Yritän löytää uusia ajatuksia tapahtumien taustalta tutkimalla rinnakkain swahilien ja portugalilaisten historiaa. Alkuperäislähteistä käytössäni ovat kaikki aikakauden Suomesta on saatavilla olevat englanniksi käännetyt swahileja koskevat tekstit. Nämä kertovatkin varsin kattavasti kuudennentoista vuosisadan tapahtumat Itä-Afrikassa. Pelkät alkuperäislähteet eivät kuitenkaan riitä selittämään kaikkia syitä swahilikulttuurin romahtamiseen, vaan laaja-alainen tutkimuskirjalli-suuden käyttö on välttämätöntä kokonaisuuden hahmottamiseksi.
Kuudennellatoista vuosisadalla Itä-Afrikan rannikolle saapuivat portugalilaiset, ja heidän tulollaan on ilmeinen vaikutus swahilien menestyksen loppumiseen. Tutkin-kin työssäni myös portugalilaisten historiaa, varsinkin viidennentoista vuosisadan löytöretkiä Länsi-Afrikassa, ymmärtääkseni heidän toimiaan Intian valta-merellä. Erityisesti portugalilaisten vuosisatoja jatkunut vihapito muslimien kanssa loi taustan, joka ei ollut omiaan helpottamaan rauhaomaista yhteistyötä islaminuskoisten swahilien kanssa. Toinen voimakas ristiriita oli suhtautuminen kauppaan. Intian valtamerellä kauppa oli aina ollut vapaata valtioiden valvonnasta ja perustui puhtaasti kilpailuun. Portugalilaiset taas turvautuivat väkivaltaan ja pakkotulleihin yrittäessään ottaa haltuunsa swahilien tuottoisan kaupan. Vuosisatoja suhteellisen rauhanomaisesti eläneet swahilit eivät kyenneetkään aseelliseen vastarintaan, ja portugalilaiset valloittivat nopeasti kaikki merkittävät Itä-Afrikan rannikon kaupungit.
Heidän toimensa kaupan verottamiseksi aiheuttivat kuitenkin sen romahtamiseen. Swahileille tällä oli kohtalokas seuraus, sillä kauppiaat olivat yhteiskunnan huipulla ja he menettivät asemansa samalla kun kauppa loppui. Näin koko kulttuuri ajautui taloudellisen laman lisäksi ideologiseen kriisiin. Tästä se ei enää koskaan toipunut, sillä vapaan kaupan aika Intian valtamerellä oli nyt lopullisesti ohi.
Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on löytää pitkän linjan syy-seuraus suhteita. Tämän tyyppisessä työssä joudun käyttämään paljon tutkimuskirjallisuutta, varsinkin portugalilaisten osalta. Yritän löytää uusia ajatuksia tapahtumien taustalta tutkimalla rinnakkain swahilien ja portugalilaisten historiaa. Alkuperäislähteistä käytössäni ovat kaikki aikakauden Suomesta on saatavilla olevat englanniksi käännetyt swahileja koskevat tekstit. Nämä kertovatkin varsin kattavasti kuudennentoista vuosisadan tapahtumat Itä-Afrikassa. Pelkät alkuperäislähteet eivät kuitenkaan riitä selittämään kaikkia syitä swahilikulttuurin romahtamiseen, vaan laaja-alainen tutkimuskirjalli-suuden käyttö on välttämätöntä kokonaisuuden hahmottamiseksi.