”Kaikki sitä tekevät” vieraalle kielelle kääntäminen Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton asiatekstikääntäjien työssä
KORPIO, MARJA (2007)
KORPIO, MARJA
2007
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16654
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16654
Tiivistelmä
Tämän tutkielman päätarkoituksena oli selvittää, kuinka yleistä vieraalle kielelle kääntäminen on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton asiatekstijaoston kääntäjien työssä. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, miten vieraalle kielelle tehtävien käännösten laatu varmistetaan, miten kääntäjä suhtautuu vieraalle kielelle kääntämiseen, miten kääntäjäkoulutus ja ammatillinen kokemus ovat tukeneet tätä käännössuuntaa ja millaista vastakaikua vieraalle kielelle kääntämisestä esitetyt väittämät saavat kääntäjien keskuudessa.
Tutkimusmenetelmänä oli sähköpostikysely, joka lähetettiin 250:lle satunnaisesti valitulle SKTL:n asiatekstijaoston kääntäjälle. Kyselyyn vastasi 97 kääntäjää, mikä oli riittävä määrä kvantitatiivisten päätelmien tekoon.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 70 % kyselyyn vastanneista kääntäjistä käänsi ainakin satunnaisesti vieraalle kielelle. Vieraalle kielelle suoritetun käännöstyön määrä sen sijaan oli vain 27 % kaikesta käännöstyöstä. Kääntäjien saaman positiivisen palautteen ja heidän omien arvioidensa perusteella vieraalle kielelle tehtyjen käännösten laatu oli riittävän hyvä. Lisäksi kohdekieltä äidinkielenään puhuva tarkisti käännökset usein. Tulosten mukaan kääntäjäkoulutus antoi hyvän perustan vieraalle kielelle kääntämiseksi, mutta yliopistollisen kääntäjäkoulutuksen saaneet kääntäjät käänsivät vähemmän vieraalle kielelle kuin diplomikielenkääntäjät tai filologit. Kääntäjien suhtautuminen vieraalle kielelle kääntämistä koskeviin väittämiin riippui jossain määrin heidän käännössuunnastaan ja äidinkielestään.
Tutkimuksen yhteenvetona voi todeta, että vieraalle kielelle kääntämistä pidettiin mahdollisena, kun kääntäjä tuntee hyvin kohdekielen ja -kulttuurin sekä käännöstyönsä erikoisalan ja sen tekstikonventiot, tunnistaa omat rajoituksensa ja käyttää kohdekielen äidinkielistä tekstintarkistajaa.
Avainsanat: vieraalle kielelle kääntäminen, käännössuunta, asiatekstit
Tutkimusmenetelmänä oli sähköpostikysely, joka lähetettiin 250:lle satunnaisesti valitulle SKTL:n asiatekstijaoston kääntäjälle. Kyselyyn vastasi 97 kääntäjää, mikä oli riittävä määrä kvantitatiivisten päätelmien tekoon.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että 70 % kyselyyn vastanneista kääntäjistä käänsi ainakin satunnaisesti vieraalle kielelle. Vieraalle kielelle suoritetun käännöstyön määrä sen sijaan oli vain 27 % kaikesta käännöstyöstä. Kääntäjien saaman positiivisen palautteen ja heidän omien arvioidensa perusteella vieraalle kielelle tehtyjen käännösten laatu oli riittävän hyvä. Lisäksi kohdekieltä äidinkielenään puhuva tarkisti käännökset usein. Tulosten mukaan kääntäjäkoulutus antoi hyvän perustan vieraalle kielelle kääntämiseksi, mutta yliopistollisen kääntäjäkoulutuksen saaneet kääntäjät käänsivät vähemmän vieraalle kielelle kuin diplomikielenkääntäjät tai filologit. Kääntäjien suhtautuminen vieraalle kielelle kääntämistä koskeviin väittämiin riippui jossain määrin heidän käännössuunnastaan ja äidinkielestään.
Tutkimuksen yhteenvetona voi todeta, että vieraalle kielelle kääntämistä pidettiin mahdollisena, kun kääntäjä tuntee hyvin kohdekielen ja -kulttuurin sekä käännöstyönsä erikoisalan ja sen tekstikonventiot, tunnistaa omat rajoituksensa ja käyttää kohdekielen äidinkielistä tekstintarkistajaa.
Avainsanat: vieraalle kielelle kääntäminen, käännössuunta, asiatekstit