Prosessiarviointi ongelmaperustaisessa pedagogiikassa opiskelijoiden ja opettajien kuvaamana
TAKALUOMA, MATLEENA (2007)
TAKALUOMA, MATLEENA
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16600
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16600
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opiskelijoiden ja tutoreiden kokemuksia ongelmaperustaisessa pedagogiikassa toteutettavasta prosessiarvioinnista ja sen kehittämisestä. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri ammattikorkeakoulusta, sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan opettaa ja kuusitoista opiskelijaa. Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opettajien haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja opiskelijat haastateltiin 3-4 hengen ryhmissä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Prosessiarviointi ongelmaperustaisessa pedagogiikassa kuvattiin pedagogiikkaan keskeisesti kuuluvaksi opiskelijan kokonaisvaltaiseksi ohjaamiseksi ja arvioinniksi. Prosessiarviointi oli sekä summatiivista että formatiivista arviointia, jota toteutettiin yleisemmin opiskelijan itse- ja vertaisarviointina. Prosessiarviointi kohdistui opiskelijan ja / tai ryhmän toiminnallisiin, tiedollisiin, sosiaalisiin sekä emotionaalisiin prosesseihin. Prosessiarvioinnin toteuttaminen, etenkin vertaisarviointi, koettiin haasteellisena ja kokemukset prosessiarvioinnista olivat sekä positiivisia että kielteisiä. Toisaalta prosessiarviointi koettiin kannustavaksi ja merkitykselliseksi, kun toisaalta prosessiarviointi, etenkin opiskelijoiden kokemuksissa, koettiin merkityksettömänä, epämiellyttävänä ja ongelmallisena. Erityisesti istunnon numeraalinen arviointi koettiin epämiellekkäänä ja ongelmallisena. Prosessiarvioinnin toteuttaminen kuitenkin koettiin tärkeäksi ja sillä kuvattiin olevan myönteisiä vaikutuksia opiskelijan oppimisprosessiin. Prosessiarvioinnin kuvattiin kehittävän opiskelijoiden arviointitaitoja, reflektiivisyyttä sekä kehittävän opiskelijoiden ammatillista ja persoonallista kasvua. Lisäksi prosessiarvioinnin kuvattiin edistävän oppimista ja etenkin numeraalisen arvioinnin kuvattiin motivoivan oppimista.
Prosessiarvioinnin toteuttamiseen koettiin vaikuttavan monet eri tekijät. Hyvän prosessiarvioinnin toteutumista edisti erityisesti turvallinen ilmapiiri, ymmärrettävät arviointikohteet, hyvä perehdytys arviointiin, monipuoliset arviointitavat, taito antaa ja vastaanottaa palautetta, myönteinen asennoituminen prosessiarviointiin sekä hyvä toiminnan organisointi. Prosessiarvioinnin toteutumista heikensivät ryhmän sisäiset henkilösuhteet, epäselvyys arvioinnista ja arviointikohteista, yksipuoliset arviointitavat, kyvyttömyys antaa tai vastaanottaa palautetta sekä kielteinen suhtautuminen prosessiarviointiin.
Mielekkäällä tavalla toteutettavalla prosessiarvioinnin toteuttamisella on myönteisiä vaikutuksia opiskelijan kehittymiseen ja oppimiseen. Sosiaali- ja terveysalan opettajien tulisi tunnistaa prosessiarviointia edistävät tekijät ja kehittää prosessiarviointia yhdessä opiskelijoiden kanssa suuntaan, joka tukee opiskelijoiden jatkuvaa kehittymistä.
Avainsanat: arviointi, prosessiarviointi, ongelmaperustainen pedagogiikka
Prosessiarviointi ongelmaperustaisessa pedagogiikassa kuvattiin pedagogiikkaan keskeisesti kuuluvaksi opiskelijan kokonaisvaltaiseksi ohjaamiseksi ja arvioinniksi. Prosessiarviointi oli sekä summatiivista että formatiivista arviointia, jota toteutettiin yleisemmin opiskelijan itse- ja vertaisarviointina. Prosessiarviointi kohdistui opiskelijan ja / tai ryhmän toiminnallisiin, tiedollisiin, sosiaalisiin sekä emotionaalisiin prosesseihin. Prosessiarvioinnin toteuttaminen, etenkin vertaisarviointi, koettiin haasteellisena ja kokemukset prosessiarvioinnista olivat sekä positiivisia että kielteisiä. Toisaalta prosessiarviointi koettiin kannustavaksi ja merkitykselliseksi, kun toisaalta prosessiarviointi, etenkin opiskelijoiden kokemuksissa, koettiin merkityksettömänä, epämiellyttävänä ja ongelmallisena. Erityisesti istunnon numeraalinen arviointi koettiin epämiellekkäänä ja ongelmallisena. Prosessiarvioinnin toteuttaminen kuitenkin koettiin tärkeäksi ja sillä kuvattiin olevan myönteisiä vaikutuksia opiskelijan oppimisprosessiin. Prosessiarvioinnin kuvattiin kehittävän opiskelijoiden arviointitaitoja, reflektiivisyyttä sekä kehittävän opiskelijoiden ammatillista ja persoonallista kasvua. Lisäksi prosessiarvioinnin kuvattiin edistävän oppimista ja etenkin numeraalisen arvioinnin kuvattiin motivoivan oppimista.
Prosessiarvioinnin toteuttamiseen koettiin vaikuttavan monet eri tekijät. Hyvän prosessiarvioinnin toteutumista edisti erityisesti turvallinen ilmapiiri, ymmärrettävät arviointikohteet, hyvä perehdytys arviointiin, monipuoliset arviointitavat, taito antaa ja vastaanottaa palautetta, myönteinen asennoituminen prosessiarviointiin sekä hyvä toiminnan organisointi. Prosessiarvioinnin toteutumista heikensivät ryhmän sisäiset henkilösuhteet, epäselvyys arvioinnista ja arviointikohteista, yksipuoliset arviointitavat, kyvyttömyys antaa tai vastaanottaa palautetta sekä kielteinen suhtautuminen prosessiarviointiin.
Mielekkäällä tavalla toteutettavalla prosessiarvioinnin toteuttamisella on myönteisiä vaikutuksia opiskelijan kehittymiseen ja oppimiseen. Sosiaali- ja terveysalan opettajien tulisi tunnistaa prosessiarviointia edistävät tekijät ja kehittää prosessiarviointia yhdessä opiskelijoiden kanssa suuntaan, joka tukee opiskelijoiden jatkuvaa kehittymistä.
Avainsanat: arviointi, prosessiarviointi, ongelmaperustainen pedagogiikka