Valaistumisia tunnelin päässä. Japanilaisten uususkontojen suosiosta Aum Shinrikyôn junailuihin
HÄNNINEN, RAILA (2007)
HÄNNINEN, RAILA
2007
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-02-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16558
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16558
Tiivistelmä
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen mullisti Japania monin eri tavoin, vaikka teollistuminen ja länsimaisten innovaatioiden omaksuminen olikin käynnistynyt jo 1800-luvulla. Sodan hävitysten keskeltä Japani nousi muutamassa vuosikymmenessä teknologian ja talouden jättiläiseksi. Kaupungistuminen, vaurastuminen sekä lisääntyvä teollisuus ovat leimanneet toisen maailmansodan jälkeistä japanilaista yhteiskuntaa. Yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa myös tavallisten ihmisten elämä luonnollisesti muuttui. Edessä oli muutto maaseudun rauhasta kiivastempoiseen kaupunkielämään. Uudessa tilanteessa ihmiset hakivat turvaa uskonnosta: perinteisten uskontojen rinnalle alkoi toisen maailmansodan jälkeisen modernisaation seurauksena syntyä yhä enemmän niin sanottuja uususkontoja. Hyvinvoinnin lisääntyessä ihmisten uskonnolliset tarpeet muuttuivat, eivätkä perinteiset uskonnot pystyneet vastaamaan vanhoilla opeillaan muuttuneeseen kysyntään. Uususkonnot eivät toki ole täysin tyrmänneet perinteisten uskontojen oppeja, vaan ne pikemminkin ovat muokanneet niiden uskomuksia ja tapoja tähän päivään sopiviksi.
Tutkimuksessa tarkastellaan uususkontoja etsimällä niiden suosion syitä yhteiskunnallisista muutoksista. Tarkoitus on kartoittaa toisen maailmansodan jälkeistä yhteiskuntahistoriaa uususkontojen näkökulmasta. Ongelmaa on lähestytty muiden tutkijoiden uususkontoa koskevien tutkimusten sekä uususkontojen jäsenten haastatteluiden ja kirjoitusten pohjalta. Millaisia yhteiskunnan muutoksiin liittyviä syitä on esitetty uususkontojen suosiolle? Toisaalta, mitä syitä ihmiset itse ovat esittäneet liittymiselleen? Uususkonnoista tutkimukseen on valittu Tokion metroiskustaan tunnettu Aum Shinrikyō, joka äärimmäisillä toimillaan on erinomainen esimerkki modernin yhteiskunnan ongelmista. Tutkijoiden esittämiä syitä uususkontojen suosiolle tarkastellaan koulutuksen, työn ja perheen muuttumisen valossa sosiologisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimus rajautuu käsittelemään pääasiassa uudempien uususkontojen vaihetta, joka alkoi 1970-luvun taloudellisen kasvun myötä.
Syitä uususkontojen suosiolle on haettu ihmisten tarpeesta löytää elämäänsä selkeitä uskonnollisia suuntaviivoja. Sodan jälkeen Japani oli tullut risteykseen, jossa tulevaisuutta oli vaikea ennustaa. Aluksi uususkonnot toivat turvaa uudelleenrakennuksen keskelle, kun kaupunkeihin muuttaneiden ihmisten yhteydet vanhoihin maaseututemppeleihin katkesivat. Myöhemmin hyvinvoinnin lisääntyminen on muuttanut ihmisten tarpeita suosia uususkontoja. Materialistinen elämän tarkoitus ei enää välttämättä tyydytä etenkään nuorempia japanilaisia, vaan pelkkään taloudelliseen hyvään tähtäävästä, vanhempien sukupolvien elämäntyylistä on haluttu luopua. Koulutuksen, työn ja perhe-elämän oravanpyöriin on kaivattu vaihtoehtoista, henkisempää tapaa viettää elämää. Myös Aum Shinrikyō kritisoi modernin yhteiskunnan nykytilaa. Lahkon johtaja Asahara Shōkō on soimannut yhteiskunnan materialistisia arvoja, jotka uhkaavat johtaa Japanin sekä muun maailman tuhoutumiseen. Uususkonnot ovatkin tarjonneet muun muassa henkisillä harjoitteilla tai jopa maailmanlopun junailemisella vastauksia elämänsä peruskysymysten äärellä kamppaileville ihmisille. Aum Shinrikyōn kaltaiset uskonnolliset ryhmät ovat lisäksi rekrytoineet hyvin koulutettuja ihmisiä omaan palvelukseensa vapauttaen heidät siten japanilaisen työkulttuurin raadannalta. Myös yliluonnollisten kykyjen oppiminen on houkutellut uususkontojen oppiin etenkin nuoria ihmisiä, jotka eivät ole saaneet uskonnollista opetusta kouluissa. Sosiologiset tutkimukset ovat tukeneet tutkijoiden esittämiä syitä liittyä uususkontojen jäseniksi. Japanilaisessa yhteiskunnassa tavallisten ihmisten kohtalot ovat hautautuneet taloudellisten intressien alle. Kilpailuun perustuvien koulutus- ja työkulttuurien ongelmat ovat heijastuneet myös perhe-elämään, kun perheenjäsenet ovat yrittäneet pitää yllä yhteiskunnan valmiiksi kirjoittamia rooleja joskus jopa viimeiseen hengenvetoon. Kun otetaan huomioon henkistymisen tarpeen lisääntyminen maailmanlaajuisesti, tutkimus on varsin ajankohtainen ja herättää kenties pohtimaan myös oman yhteiskunnan toimintaa ja rakentumista. Vaikka japanilainen yhteiskunta on monessa mielessä ainutlaatuinen muihin maihin verrattuna, ei muualla maailmassa kannata sulkea silmiä japanilaisten ongelmilta, sillä ylilyönneistäkin voi ja kannattaa oppia.
Asiasanat: Japanin historia, Japanin yhteiskunta, japanilaiset uususkonnot, Aum Shinrikyô
Tutkimuksessa tarkastellaan uususkontoja etsimällä niiden suosion syitä yhteiskunnallisista muutoksista. Tarkoitus on kartoittaa toisen maailmansodan jälkeistä yhteiskuntahistoriaa uususkontojen näkökulmasta. Ongelmaa on lähestytty muiden tutkijoiden uususkontoa koskevien tutkimusten sekä uususkontojen jäsenten haastatteluiden ja kirjoitusten pohjalta. Millaisia yhteiskunnan muutoksiin liittyviä syitä on esitetty uususkontojen suosiolle? Toisaalta, mitä syitä ihmiset itse ovat esittäneet liittymiselleen? Uususkonnoista tutkimukseen on valittu Tokion metroiskustaan tunnettu Aum Shinrikyō, joka äärimmäisillä toimillaan on erinomainen esimerkki modernin yhteiskunnan ongelmista. Tutkijoiden esittämiä syitä uususkontojen suosiolle tarkastellaan koulutuksen, työn ja perheen muuttumisen valossa sosiologisen tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimus rajautuu käsittelemään pääasiassa uudempien uususkontojen vaihetta, joka alkoi 1970-luvun taloudellisen kasvun myötä.
Syitä uususkontojen suosiolle on haettu ihmisten tarpeesta löytää elämäänsä selkeitä uskonnollisia suuntaviivoja. Sodan jälkeen Japani oli tullut risteykseen, jossa tulevaisuutta oli vaikea ennustaa. Aluksi uususkonnot toivat turvaa uudelleenrakennuksen keskelle, kun kaupunkeihin muuttaneiden ihmisten yhteydet vanhoihin maaseututemppeleihin katkesivat. Myöhemmin hyvinvoinnin lisääntyminen on muuttanut ihmisten tarpeita suosia uususkontoja. Materialistinen elämän tarkoitus ei enää välttämättä tyydytä etenkään nuorempia japanilaisia, vaan pelkkään taloudelliseen hyvään tähtäävästä, vanhempien sukupolvien elämäntyylistä on haluttu luopua. Koulutuksen, työn ja perhe-elämän oravanpyöriin on kaivattu vaihtoehtoista, henkisempää tapaa viettää elämää. Myös Aum Shinrikyō kritisoi modernin yhteiskunnan nykytilaa. Lahkon johtaja Asahara Shōkō on soimannut yhteiskunnan materialistisia arvoja, jotka uhkaavat johtaa Japanin sekä muun maailman tuhoutumiseen. Uususkonnot ovatkin tarjonneet muun muassa henkisillä harjoitteilla tai jopa maailmanlopun junailemisella vastauksia elämänsä peruskysymysten äärellä kamppaileville ihmisille. Aum Shinrikyōn kaltaiset uskonnolliset ryhmät ovat lisäksi rekrytoineet hyvin koulutettuja ihmisiä omaan palvelukseensa vapauttaen heidät siten japanilaisen työkulttuurin raadannalta. Myös yliluonnollisten kykyjen oppiminen on houkutellut uususkontojen oppiin etenkin nuoria ihmisiä, jotka eivät ole saaneet uskonnollista opetusta kouluissa. Sosiologiset tutkimukset ovat tukeneet tutkijoiden esittämiä syitä liittyä uususkontojen jäseniksi. Japanilaisessa yhteiskunnassa tavallisten ihmisten kohtalot ovat hautautuneet taloudellisten intressien alle. Kilpailuun perustuvien koulutus- ja työkulttuurien ongelmat ovat heijastuneet myös perhe-elämään, kun perheenjäsenet ovat yrittäneet pitää yllä yhteiskunnan valmiiksi kirjoittamia rooleja joskus jopa viimeiseen hengenvetoon. Kun otetaan huomioon henkistymisen tarpeen lisääntyminen maailmanlaajuisesti, tutkimus on varsin ajankohtainen ja herättää kenties pohtimaan myös oman yhteiskunnan toimintaa ja rakentumista. Vaikka japanilainen yhteiskunta on monessa mielessä ainutlaatuinen muihin maihin verrattuna, ei muualla maailmassa kannata sulkea silmiä japanilaisten ongelmilta, sillä ylilyönneistäkin voi ja kannattaa oppia.
Asiasanat: Japanin historia, Japanin yhteiskunta, japanilaiset uususkonnot, Aum Shinrikyô